UNESCO Global Geopark -alueiden palvelukartoitus : Lauhanvuori-Hämeenkangas, Saimaa ja Salpausselkä
Saarinen, Enni (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405038978
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405038978
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona hankkeelle Taide, teknologia ja kestävä matkailu -innovaatioalusta. Työn tarkoituksena oli selvittää, mitä palveluja kolme UNESCO Global Geopark -aluetta, Lauhanvuori-Hämeenkangas, Saimaa ja Salpausselkä, tarjoavat tällä hetkellä. Lisäksi selvitettiin, millaisille palveluille alueilla on tarvetta tulevaisuudessa etenkin taiteen, teknologian ja kestävän matkailun osa-alueilla.
Teoria käsittelee kestävää luontomatkailua ja sen haasteita sekä matkailupalveluja. Teoriaosuudessa kerrottaan, mitä Geoparkit ovat, millaisia ovat kolme hankkeessa mukana olevaa UNESCO Global Geopark -aluetta ja mitä tarkoittaa Geopark-kumppanuus. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, eli laadullisena tutkimuksena. Menetelminä tutkimuksessa olivat Geopark-alueiden verkkosivujen havainnointi sekä toiminnanjohtajien haastattelut. Havainnointiaineisto luokiteltiin ja haastatteluista saadulle aineistolle tehtiin laadullinen sisällönanalyysi.
Geopark-alueita yhdistää tehtävä edistää kestävää kehitystä sekä vaalia alueiden ainutlaatuista geologiaa, luontoa ja kulttuuria. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että jokainen Geopark-alue on kuitenkin omanlaisensa. Kaikilla Geopark-alueilla on matkailun peruspalveluja eli majoitus-, ravitsemus- sekä ohjelmapalveluja. Aktiivimatkailupalveluille, erityisesti pyöräilypalveluille, koetaan olevan lisääntyvää tarvetta. Myös koulutus- sekä ruokamatkailua halutaan kehittää.
Tulosten perusteella Geopark-alueiden saavutettavuutta, geokohteiden sisältöjen kertomista ja matkailijoiden tietoisuutta oman toiminnan vaikutuksista luontoon pitäisi lisätä. Havainnollistamiseen halutaan käyttää entistä enemmän taidetta ja teknologiaa. Osa Geoparkeista käyttää jo teknologian keinoja, kuten lisättyä todellisuutta, informaation tuottamiseen. Taidetta käytetään muun muassa retkeilyreittien opasteissa.
Teoria käsittelee kestävää luontomatkailua ja sen haasteita sekä matkailupalveluja. Teoriaosuudessa kerrottaan, mitä Geoparkit ovat, millaisia ovat kolme hankkeessa mukana olevaa UNESCO Global Geopark -aluetta ja mitä tarkoittaa Geopark-kumppanuus. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, eli laadullisena tutkimuksena. Menetelminä tutkimuksessa olivat Geopark-alueiden verkkosivujen havainnointi sekä toiminnanjohtajien haastattelut. Havainnointiaineisto luokiteltiin ja haastatteluista saadulle aineistolle tehtiin laadullinen sisällönanalyysi.
Geopark-alueita yhdistää tehtävä edistää kestävää kehitystä sekä vaalia alueiden ainutlaatuista geologiaa, luontoa ja kulttuuria. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että jokainen Geopark-alue on kuitenkin omanlaisensa. Kaikilla Geopark-alueilla on matkailun peruspalveluja eli majoitus-, ravitsemus- sekä ohjelmapalveluja. Aktiivimatkailupalveluille, erityisesti pyöräilypalveluille, koetaan olevan lisääntyvää tarvetta. Myös koulutus- sekä ruokamatkailua halutaan kehittää.
Tulosten perusteella Geopark-alueiden saavutettavuutta, geokohteiden sisältöjen kertomista ja matkailijoiden tietoisuutta oman toiminnan vaikutuksista luontoon pitäisi lisätä. Havainnollistamiseen halutaan käyttää entistä enemmän taidetta ja teknologiaa. Osa Geoparkeista käyttää jo teknologian keinoja, kuten lisättyä todellisuutta, informaation tuottamiseen. Taidetta käytetään muun muassa retkeilyreittien opasteissa.