Työvuorosuunnittelun vaikutukset työhyvinvointiin

Abstract

Sosiaali- ja terveysalalla vuorotyö ja epäsäännölliset työajat ovat tyypillisiä piirteitä ja aiheuttavat haasteita työssä jaksamiselle. Alalla vallitsee työvoimapula ja tästä syystä olisikin tärkeää, että alan veto- ja pitovoimaa onnistuttaisiin parantamaan. Työvuorojärjestelyt on koettu suurimmaksi yksit-täiseksi tekijäksi vuorotyötä tekevien hoitajien hyvinvoinnin edistämiseksi. Jos työhyvinvointia edistä-vään työvuorosuunnitteluun panostettaisiin, voisi se toimia alan veto- ja pitovoimaa parantavana kei-nona. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvailla työvuorosuunnittelun vaikutuksia työhyvinvointiin. Toi-meksiantajana toimi Pohteen hyvinvointialueen sairaalan osasto. Tavoitteenamme oli tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi, kun heidän tarkoituksenaan on kolmivuorotyöyksikössä parantaa työvuoro-suunnittelulla hoitajien työhyvinvointia sekä vähentää vuorotyön aiheuttamaa kuormitusta. Rajasim-me opinnäytetyömme koskemaan kolmivuorotyötä tekevien hoitajien työvuorosuunnittelua sosiaali- ja terveydenhoitoalalla. Tutkimuskysymyksinä työssämme olivat mitkä tekijät työvuorosuunnittelussa edistävät hoitajien työhyvinvointia ja mitkä tekijät työvuorosuunnittelussa heikentävät hoitajien työ-hyvinvointia. Vastauksia tutkimuskysymyksiimme haimme tietokannoista Medic, Julkari, Tiede ja tut-kimus sekä Finna. Tutkimuksia löysimme lopulta viisi. Vastausta haettiin kirjallisuuskatsauksen avulla ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla. Tutkimuksemme tulosten mukaan työhyvinvointia heikentävät liian pitkä kokonaistyöaika ja yli 12 tunnin työvuorot. Yksilöllisyys ja erilaiset elämäntilanteet tulee huomioida kokonaistyöaikaa suunni-teltaessa. Kokonaistyöajan ei tule ylittää 40 tuntia ja toisaalta työpäivän keston ei myöskään tule olla niin lyhyt, että se vaikuttaa vähentävästi vapaapäivien määrään. Kahdella peräkkäisellä ilta- tai yö-vuorolla ja runsaalla viikonlopputyöllä, sekä yksittäisillä vapaapäivillä on heikentävä vaikutus työhy-vinvointiin. Palautuminen työvuorojen jälkeen on tärkeää ja liian lyhyt palautumisaika heikentää työ-hyvinvointia. Työvuorosuunnittelussa työhyvinvointia edistävät onnistunut vuorovaikutus, jousto- sekä vaikuttamismahdollisuudet. Vaikuttamismahdollisuuksia voidaan lisätä mm. autonomisella työ-vuorosuunnittelulla ja työvuorotoiveita lisäämällä. Autonomisella työvuorosuunnittelulla oli useita työhyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Työvuorosuunnittelussa työhyvinvointia edistää myös työvuoro-jen ennustettavuus, joka taataan sillä, että työvuorosuunnitelmat julkaistaan riittävän ajoissa ja riittä-vän pitkäksi aikaa. Ergonominen työvuorosuunnittelu edistää tutkimusten mukaan työhyvinvointia, mutta myös tässä on yksilöllisiä vaihteluita. Johtopäätöksenä todetaan, että työvuorosuunnittelussa on tärkeää huomioida työhyvinvoinnin kannalta sopiva työaika, työvuorojen ajoitus, riittävä palautu-minen, vaikutusmahdollisuudet sekä hyvä suunnittelu. Autonominen työvuorosuunnittelu on hyvä keino vaikuttaa työhyvinvointiin edistävästi. Toimivaan työvuorosuunnitteluun pyrkiessä, on tärkeää keskustella asioista avoimesti ja huomioida yksilöllisyys sekä muuttuvat elämäntilanteet. Jokaisen tulee sitoutua huomioimaan myös yksikön tarpeet sen sijaan että, keskittyisi vain omiin tarpeisiin. Yhteiset pelisäännöt työvuorosuunnitteluun on hyvä sopia yhdessä etukäteen. Tutkimuksemme osoitti myös, että työvuorosuunnittelun muuttaminen työntekijälähtöisempään suuntaan hyödyttää lopulta yksilöiden lisäksi koko terveydenhuollon alaa ja yrityksiä. Toimeksiantajamme voi hyödyntää opinnäy-tetyömme tuloksia kehittäessään työvuorosuunnittelua työhyvinvointia edistävämmäksi. Jatkossa voisi tutkia automaattisen työvuorosuunnitelman vaikutuksia työhyvinvointiin, koska se on tällä hetkellä toimeksiantaja osastollamme käytössä eikä siihen liittyen vielä löytynyt oikein tutkimuksia.