Potilasturvallisuuden edistäminen simulaation avulla palo- ja poistumistilanteissa leikkausosastolla

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli potilasturvallisuuden edistäminen palo- ja poistumissimulaation avulla leikkausosastolla. Aihe todettiin tarpeelliseksi yhdessä toimeksiantajan, Kainuun keskussairaalan leikkausosaston edustajien kanssa. Opinnäytetyön tavoite oli kehittää potilasturvallisuutta palo- ja poistumissimulaation avulla. Opinnäytetyössä laadittiin simulaatiomalli palo- ja poistumistilanteiden harjoitteluun Kainuun keskussairaalan leikkausosastolle.

Opinnäytetyön metodologiaksi valikoitui toimintatutkimus, koska sillä pyritään ratkaisemaan käytännön ongelmia tai kehittämään jo olemassa olevaa käytäntöä paremmaksi. Opinnäytetyö eteni sykleittäin toimintatutkimuksen metodologian mukaisesti. Jokaisessa syklissä oli oma tarkoitus ja tutkimus- tai kehittämiskysymys.

Opinnäytetyön ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa potilasturvallisuuden nykytilaa leikkaus-osastolla palo- ja poistumistilanteissa. Kehittämiskysymyksenä oli: Mitä on potilasturvallisuuden nyky-tila leikkausosastolla palo- ja poistumistilanteissa. Aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui SWOT-analyysi. Palo- ja poistumisturvallisuuden perusteiden havaittiin olevan kunnossa. Aikaa harjoittelulle sekä harjoitusten suunnittelulle on liian vähän. Opinnäytetyön toisen syklin tarkoitus oli kartoittaa aikaisempaa tutkimustietoa potilasturvallisesta palo- ja poistumissimulaatiosta leikkausosastolla. Tutkimuskysymys oli: Mitä asioita huomioidaan potilasturvallisessa palo- ja poistumissimulaatiossa leikkausosastolla? Aineistonkeruumenetelmänä oli järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto analysoitiin hyödyntäen induktiivista sisällönanalyysiä. Simulaatioiden todettiin olevan potilasturvallinen keino harjoitella ja kerrata haastavia tilanteita. Simulaatioilla on positiivinen vaikutus tiimityöhön sekä vuorovaikutusosaamiseen toimintaympäristössä, jossa tiimit vaihtelevat usein.

Opinnäytetyön kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata potilasturvallisuutta edistävä palo- ja poistumis-simulaatiomalli. Kehittämiskysymys oli: Mitkä tekijät edistävät potilasturvallisuutta palo- ja poistumis-simulaatiossa? Aineistonhankintamenetelmänä oli aivoriihi, joka analysoitiin hyödyntäen induktiivista sisällönanalyysiä. Simulaatioiden toivotaan olevan haastavia ja laajoja. Myös kaikkien ammattiryhmien osallistumista toivotaan. Opinnäytetyön neljännen syklin tarkoituksena oli kartoittaa palo- ja poistumissimulaatioharjoituksen toimivuutta potilasturvallisuuden edistämisen näkökulmasta. Kehittämiskysymys oli: Miten palo- ja poistumissimulaatioharjoitus vahvistaa potilasturvallisuutta leikkausosastolla? Pilotoinnissa hyödynnettiin kartoitusta, jonka ennalta valitut tarkkailijat täyttivät simulaation lopuksi.

Opinnäytetyön viidennen syklin tarkoitus oli kuvailla potilasturvallisuutta edistävän palo- ja poistumissimulaatiomallin käyttöönotto Iowa-mallin mukaisesti. Kehittämiskysymys oli: Miten implementoidaan potilasturvallisuutta edistävä palo- ja poistumissimulaatio käytäntöön? Implementointisuunnitelmaa ei tämän opinnäytetyön aikana päästy arvioimaan, mutta pilotointi antoi vahvistuksen, että implementoinnin lähestymistapa on oikean suuntainen. Simulaatioille on tarvetta. Jatkotutkimusaiheita voisivat olla moniammatillisuus simulaatioissa, simulaatioharjoituksen laajentaminen sairaalan ulkopuolelle poistumiseen, potilaiden osallistaminen sekä virtuaalisen ympäristön hyödyntäminen simulaatioissa.