Lapsiystävällinen sovitteluprosessi Vantaan sovittelutoimistossa
Keskitalo, Lilli (2024)
Keskitalo, Lilli
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069588
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069588
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia alaikäisten sovitteluprosessia Vantaan sovittelutoimiston ja Itä-Uudenmaan poliisin toimialueella. Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää Vantaan sovittelutoimistoon alaikäisten sovitteluita koskeva sovitteluprosessin malli, jossa voidaan ottaa huomioon entistä enemmän nuoriin liittyviä erityispiirteitä. Opinnäytetyön viitekehyksen muodostivat restoratiivinen oikeus, rikos- ja riita-asioiden sovittelu, nuorisorikollisuus sekä lapsen oikeudet ja lapsiystävällisyys.
Opinnäytetyön kehittämisprosessi mukaili toimintatutkimuksellista kehittämisprosessia ja koostui kahdesta kehittämissyklistä. Tutkimuksellisen aineiston keruussa käytettiin laadullisia menetelmiä, ja aineisto koostuu kahden muun sovittelutoimiston ammattihenkilön teemahaastatteluista, kahdesta Vantaan sovittelutoimiston ammattihenkilöstön fokusryhmähaastattelusta ja koko kehittämisprosessin ajan tehdystä havainnoinnista. Lisäksi kehittämiseen painottuvaa aineistoa tuotettiin kahdessa Vantaan sovittelutoimiston ammattihenkilöstön kehittämistyöpajassa.
Opinnäytetyössä kehitettiin nuorten sovitteluprosessin edellytysten selvittelyvaihetta luomalla kaksi erilaista yhteydenottopyyntökirjettä sekä selkeytettiin ja vahvistettiin lapsen edun huomioimista päätöksentekovaiheessa raamittamalla yhteisiä toimintaperiaatteita yhteydenottovaiheeseen ja sovitteluedellytysten selvittämiseen. Lisäksi opinnäytetyössä kehitettiin kriteeristö nuorten sovitteluprosessin erityispiirteiden ja erillistapaamisten suosittelemisen tueksi sekä luotiin alaikäisille sovittelun osapuolille lähetettäväksi oma palautekysely.
Opinnäytetyölle asetetut tavoitteet täyttyivät kehittämisprosessissa erinomaisesti. Kehittämisprosessin tuloksena syntyneillä toimenpiteillä ja ohjeistuksilla voidaan vaikuttaa sovittelun periaatteiden ja lähtökohtien toteutumiseen, lapsiystävällisyyden ja lapsen edun ensisijaisuuden huomioimiseen sekä sovittelupalvelun laadukkuuden vahvistamiseen. Konkreettisten kehittämistoimenpiteiden lisäksi ammattihenkilöstön yhteinen keskustelu ja pohdinta koettiin merkitykselliseksi, ja yhteinen käsitys laadukkaasta ja erityispiirteet huomioivasta nuorten sovitteluprosessista muodostui ja vahvistui.
Jatkokehittämisajatukset Vantaan sovittelutoimiston kohdalla kohdistuvat nuorten palautekyselyn tuloksiin ja niiden mukaisiin kehittämistoimenpiteisiin sekä ammattihenkilöstön sisäisen tiedon ja kokemusten systemaattisempaan jakamiseen ja hyödyntämiseen jokapäiväisessä työssä. Koko rikos- ja riita-asioiden sovittelupalvelua koskeviksi jatkokehittämisajatuksiksi taas nousivat poliisin ja sovittelutoimiston välisen aloitteentekoprosessin kehittäminen ja sujuvoittaminen sekä sovittelun vaikuttavuuden ja yhteiskunnallisten kustannusten ja hyötyjen tutkiminen.
Opinnäytetyön kehittämisprosessi mukaili toimintatutkimuksellista kehittämisprosessia ja koostui kahdesta kehittämissyklistä. Tutkimuksellisen aineiston keruussa käytettiin laadullisia menetelmiä, ja aineisto koostuu kahden muun sovittelutoimiston ammattihenkilön teemahaastatteluista, kahdesta Vantaan sovittelutoimiston ammattihenkilöstön fokusryhmähaastattelusta ja koko kehittämisprosessin ajan tehdystä havainnoinnista. Lisäksi kehittämiseen painottuvaa aineistoa tuotettiin kahdessa Vantaan sovittelutoimiston ammattihenkilöstön kehittämistyöpajassa.
Opinnäytetyössä kehitettiin nuorten sovitteluprosessin edellytysten selvittelyvaihetta luomalla kaksi erilaista yhteydenottopyyntökirjettä sekä selkeytettiin ja vahvistettiin lapsen edun huomioimista päätöksentekovaiheessa raamittamalla yhteisiä toimintaperiaatteita yhteydenottovaiheeseen ja sovitteluedellytysten selvittämiseen. Lisäksi opinnäytetyössä kehitettiin kriteeristö nuorten sovitteluprosessin erityispiirteiden ja erillistapaamisten suosittelemisen tueksi sekä luotiin alaikäisille sovittelun osapuolille lähetettäväksi oma palautekysely.
Opinnäytetyölle asetetut tavoitteet täyttyivät kehittämisprosessissa erinomaisesti. Kehittämisprosessin tuloksena syntyneillä toimenpiteillä ja ohjeistuksilla voidaan vaikuttaa sovittelun periaatteiden ja lähtökohtien toteutumiseen, lapsiystävällisyyden ja lapsen edun ensisijaisuuden huomioimiseen sekä sovittelupalvelun laadukkuuden vahvistamiseen. Konkreettisten kehittämistoimenpiteiden lisäksi ammattihenkilöstön yhteinen keskustelu ja pohdinta koettiin merkitykselliseksi, ja yhteinen käsitys laadukkaasta ja erityispiirteet huomioivasta nuorten sovitteluprosessista muodostui ja vahvistui.
Jatkokehittämisajatukset Vantaan sovittelutoimiston kohdalla kohdistuvat nuorten palautekyselyn tuloksiin ja niiden mukaisiin kehittämistoimenpiteisiin sekä ammattihenkilöstön sisäisen tiedon ja kokemusten systemaattisempaan jakamiseen ja hyödyntämiseen jokapäiväisessä työssä. Koko rikos- ja riita-asioiden sovittelupalvelua koskeviksi jatkokehittämisajatuksiksi taas nousivat poliisin ja sovittelutoimiston välisen aloitteentekoprosessin kehittäminen ja sujuvoittaminen sekä sovittelun vaikuttavuuden ja yhteiskunnallisten kustannusten ja hyötyjen tutkiminen.