Sukupolvien asuminen yhdessä: ikääntyvien käsityksiä asumisesta omaisten kanssa sekä yhdessä asumisen toteutumisen ideaalivisio

Abstract

Ikääntyvien asumistoiveista on tehty runsaasti kansallista selvitystyötä ikärakenteen muutoksen ennakoimiseksi. Vaikka selvityksissä on todettu itsenäisen asumisen olevan haluttua, on julkisessa keskustelussa pohdintoja ikääntyvien ja omaisten yhdessä asumisesta. Selvityksissä tämä asumismuoto on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää ikääntyvien ja omaisten yhdessä asumista yhtenä asumismuotona. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa Karelia ammattikorkeakoulun osaamisyhteisöverkoston kanssa yhteiskehittämisen sekä pohjoiskarjalaisille ikääntyville suunnatun verkkokyselyn tulosten avulla ideaalivisio siitä, millaisena ja millaisin edellytyksin ikääntyvien ja omaisten yhdessä asuminen voisi toteutua. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistoimintana ja tiedontuottamisessa lähestymistapa oli metodologinen triangulaatio. Analysointimenetelminä käytettiin tilastollisesti kuvaavaa analyysiä sekä teemoittelua.

Kehittämistehtävän tuotoksena syntyi ideaalivisio omaisten kanssa yhdessä asumisesta. Tulosten perusteella keskeiset lähtökohdat omaisten kanssa yhdessä asumisessa ovat perheen sisäiset tekijät, rakennettu ratkaisu sekä palveluiden hyödyntäminen. Perheen sisäiset tekijät ovat yhdessä asumista tukevia sekä haastavia tekijöitä. Tukeviin tekijöihin kuuluvat arjessa selviytymisen apu, omaisen läsnäolon tuoma henkinen hyvinvointi sekä sosiaalinen yhteensopivuus. Haastavat tekijät ilmenevät ristiriitoina sosiaalisissa suhteissa. Omaisten tuottaman avun rinnalla tarvitaan palveluita, joten niiden saatavuudesta tulisi huolehtia yhteiskunnallisella tasolla. Ideaalivisiossa rakennettu ratkaisu mahdollistaa yksityisyyttä, mutta toteutustapoja on useita. Ikääntyvien ja omaisten yhdessä asumisen potentiaali yhtenä asumismuotona vahvistui ja siitä saatua tietoa voidaan hyödyntää ikääntyvien asumisen suunnittelussa.