Kiintymyssuhdetyöskentely omaohjaajatyön näkökulmasta Villa Kukkumäen työntekijöiden kuvaamana

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli haastattelujen kautta tuoda näkyväksi lastensuojelun sijaishuollon työryhmän kiintymyssuhdetyöskentelyä omaohjaajatyössä sellaisena, kuin se työntekijöiden kertomana ja kuvaamana näyttäytyy. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona lastensuojelun erityistason yksikkö Villa Kukkumäkeen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten työryhmän jäsenet ovat sisäistäneet kiintymyssuhdekeskeisen työotteen, ja tuoda näkyväksi siihen liittyvä mahdollinen kehittämis- tai koulutustarve.

Työn teoreettisena viitekehyksenä toimi kiintymyssuhdeteoria, kiintymyssuhdetyöskentely sijaishuollossa ja DDP, eli vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia. Kiintymyssuhdetta ja kiintymyssuhdetyöskentelyä tarkasteltiin lastensuojelun sijaishuollon omaohjaajatyöskentelyn näkökulmasta. Lähtökohtana oli näkemys siitä, että jokainen omaohjaaja toteuttaa kiintymyssuhdetyöskentelyään oman persoonansa kautta, ja jokainen kiintymyssuhde on erilainen ja ainutlaatuinen. Tämä tutkielma pyrki vastaamaan tutkimuskysymykseen, mitä kiintymyssuhdetyöskentely tarkoittaa Villa Kukkumäen työntekijöille heidän omaohjaajatyössään.

Tämä opinnäytetyö asettuu kuvailevan empiirisen laadullisen tutkimuksen kenttään ja lukeutuu myös tutkimustyöksi, jonka tavoitteena oli tuoda näkyväksi ja nostaa esiin mahdollisia jatkotutkimuksen tai kehitystyön tarpeita. Opinnäytetyön empiirinen osuus toteutettiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen muodossa, koko työryhmän yksilöhaastatteluina. Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisen aineistolähtöisen sisällön analyysin keinoin.

Haastattelut olivat kattavia, ja jokainen työryhmän jäsen kuvasi monipuolisesti kiintymyssuhdetyöskentelyään oman kokemuksensa pohjalta. Aineiston analyysin pohjalta onnistuttiin luomaan kokonaiskuva Villa Kukkumäen työryhmän tämänhetkisestä käsityksestä kiintymyssuhdetyöskentelystä sekä siitä, missä määrin DDP:n elementtejä siihen sisältyy. Tätä tietoa ja ammatillisten kehitystoiveiden kartoittamisen tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa esimerkiksi työryhmän koulutuksia suunniteltaessa.