Opas: Trakeostomian päivittäiset hoitotoimenpiteet kuntoutuskeskuksessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa hoito-opas trakeostomian päivittäisistä hoitotoimenpiteistä Keski-Uudenmaan Sote-kuntayhtymän kuntoutuskeskuksen käyttöön. Työn tavoitteena oli mahdollistaa näyttöön perustuva hoito trakeostomiapotilaille, tavoittaa hoitajat uusimmista suosituksista ja hoitokäytännöistä sekä antaa hoitajille työkaluja arkeen. Opas laadittiin opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Teoreettisessa viitekehyksessä kuvattiin trakeostomian päivittäisen hoidon kannalta tärkeimpiä käsitteitä, joita olivat aseptiikka, hengitystiet, trakeostomia, henkitorviavannepotilaan hoitotyö, ihon puhdistaminen, trakeostomiakanyylit, sisäkanyylin puhdistaminen, hengitysteiden imeminen, hengitysilman kostutus ja trakeostomiapotilaan omahoidon ohjaus.

Opinnäytetyössä kehitettiin opas, joka perustui aiheeseen liittyvään ajantasaiseen tietoon. Kehitystyö eteni toimenpiteisiin liittyvän ajantasaisen tiedon ja tilaajalta pyydetyn palautteen mukaisesti. Hoito-oppaan lisäksi toteutettiin kirjallisuuskatsaus potilasohjauksen laadusta, jonka menetelmällinen valinta oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli varmistaa laadukas hoidonohjaus trakeostomiapotilaille. Tutkimusaineisto haettiin Finna.fi:n ja Medicin tietokantahaulla. Kyseisten tietokantahakujen lisäksi suoritettiin myös manuaalinen käsihaku. Kirjallisuuskatsauksessa käsiteltiin laadukkaan potilasohjauksen ominaispiirteitä.

Kirjallisuuskatsaus osoitti, että hoitohenkilöstön ohjausvalmiudet ja ammattitaitoinen vuorovaikutus potilaiden kanssa vaikuttivat merkittävästi potilaiden sitoutumiseen omahoitoonsa. Ammatillisessa vuorovaikutuksessa oli oleellista ottaa potilaat mukaan suunnittelemaan omaa hoitoaan ja yhdistää se sopivaksi potilaiden tavalliseen päivärytmiin. Tutkimusten perusteella oli huomattu, että huonon lääkehoitoon sitoutumisen taustalla saattoi olla pelko lääkkeiden sivuvaikutuksia kohtaan. Kun potilaille annettiin riittävän kattava tietoperusta lääkkeistään, heidän oli helpompi lähteä sitoutumaan säännölliseen lääkehoitoon. Laadukkaan ohjauksen tavoitteena oli, että potilaat ymmärsivät omat vaikutusmahdollisuutensa sairaudenhoitoon. Tutkimusten mukaan potilaiden ymmärrykseen omasta sairaudestaan vaikutti heille annetun tiedon ja ohjauksen määrä. Potilaille tulisi kertoa heidän sairaudestaan mahdollisimman laajasti. Potilaat saattoivat tuntea esimerkiksi pelon tunteita, jos kirjallinen ohjausmateriaali ei vastannut suullisessa ohjauksessa saatuja tietoja. Ohjauksen kannalta olikin tärkeää, että suullinen ja kirjallinen tietoperusta vastasivat toisiaan. Selkeä ja laadukas potilasohjaus oli olennaista trakeostomiapotilaille, jotta he pystyisivät sitoutumaan omahoitoonsa, mikä lisäisi hyvinvointia ja vähentäisi hoitoon liittyviä haittoja ja komplikaatioita.

Johtopäätöksenä tässä opinnäytetyössä todettiin, että hoito-opas lisäsi ajantasaisen tiedon saatavuutta uusimmista hoitosuosituksista ja trakeostomian hoito-ohjeista työn lukijoille. Kirjallisuuskatsauksen tuloksena saatiin vastaus tutkimuskysymykseen. Potilasohjausta voidaan kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella yhä kehittää ja tuloksia voidaan ottaa käytäntöön. Opinnäytetyön jatkokehittämiskohteeksi ehdotettiin lisätutkimusta kehittyvän digitalisaation vaikutuksesta potilasohjaukseen.