Maahanmuuttajaperheiden kohtaamat haasteet ja tukeminen varhaiskasvatuksessa - Kehittämistyö päiväkoti Mesikämmeneen
Kiekara, Heli (2024)
Kiekara, Heli
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051210941
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051210941
Tiivistelmä
Varhaiskasvatuksen rooli vähemmistöjen integroitumisessa yhteiskuntaan on merkittävä lapsen kaksikielisyyttä, kulttuuri-identiteettiä ja kotoutumista ajatellen. Kasvatusyhteistyö perheiden kanssa on tärkeä osa työtä, mutta työn lähtökohtana on kuitenkin vahvasti lapsi ja lapsen hyvinvointi. Varhaiskasvatus saattaa olla luontevin kontakti uuteen yhteiskuntaan, ja siksi perheet usein odottavat varhaiskasvatukselta tukea, johon tulisi osata vastata. Itse asiassa se on olennainen osa varhaiskasvatuksen sosionomin osaamista, jossa korostuu sosiaalipedagogisen työotteen hyödyntäminen. Monikulttuurisuus on rikkaus, mutta maahanmuuttoon liittyy myös riskejä perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta, joihin varhaiskasvatuksessa on mahdollista puuttua.
Opinnäytetyö käsittelee maahanmuuttajien kohtaamia haasteita ja tukemista varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka tavoitteena on kehittää maahanmuuttajataustaisten perheiden tukemista päiväkoti Mesikämmenessä. Opinnäytetyön kehittämistyössä pyritään etsimään vastauksia siihen, mitkä ovat yksikössä haasteet maahanmuuttajaperheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, ja millä tavoin maahanmuuttajaperheitä tukevaa työtä pystyttäisiin kehittämään. Kehittämistyön osallisuutta edistävänä menetelmänä käytetään muutoslaboratoriotyöskentelyä. Työyhteisössä kehittämishaasteiksi nousee koulutuksen ja asennemuutoksen tarve sekä rajalliset resurssit. Ratkaisuna nähdään pakollinen koulutus ja siitä nouseva keskustelu aiheesta. Rajallisiin resursseihin omalta osaltaan ammattilaiset pystyisivät vastaamaan yhteisöllisesti suunnitelmallisuudella ja työnjaolla.
Opinnäytetyön tiedonhankinta- ja analysointimenetelmänä on käytetty kirjallisuuskatsausta työn tietoperustan muodostamisessa. Kirjallisuuskatsauksesta kehittämistyön kannalta merkityksellisiksi teemoiksi nousevat ammattilaisten asenteiden reflektointi rasismista, rodusta ja kulttuurien merkityksestä sekä antirasistisen työotteen sisäistämisen tarve, arvostava ja kunnioittava kohtaaminen ja ymmärrys maahanmuuttoon liittyvistä yhteistyötä haastavista tekijöistä sekä lisä- ja täydennyskoulutuksen merkitys. Teemat ovat yhtenäiset kehittämistyöstä nousseiden teemojen kanssa. Näiden teemojen ympärille rakentuu opinnäytetyön teoreettinen viitekehys, johon kasvattajat tutustuvat osana kehittämisprosessia. Tämän lisäksi järjestetään työnohjauksellinen koulutus, jossa tavoitteena on dialogisesti reflektoida tietoa, jotta se saadaan sanoitettua, jäsennettyä ja sisäistettyä yhteisesti. Tämän pohjalta tiivistetään kasvattajille toimintaohjeistus maahanmuuttajataustainen lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa, joka otetaan käyttöön yleisenä ohjeistuksena kaikissa Porin kaupungin varhaiskasvatusyksiköissä. Kehittämistyön tuloksena luodaan yksikön yhteinen muistilista maahanmuuttajaperheiden tukemiseksi, joka liitetään osaksi päiväkodin toimintasuunnitelmaa.
Opinnäytetyö käsittelee maahanmuuttajien kohtaamia haasteita ja tukemista varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka tavoitteena on kehittää maahanmuuttajataustaisten perheiden tukemista päiväkoti Mesikämmenessä. Opinnäytetyön kehittämistyössä pyritään etsimään vastauksia siihen, mitkä ovat yksikössä haasteet maahanmuuttajaperheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, ja millä tavoin maahanmuuttajaperheitä tukevaa työtä pystyttäisiin kehittämään. Kehittämistyön osallisuutta edistävänä menetelmänä käytetään muutoslaboratoriotyöskentelyä. Työyhteisössä kehittämishaasteiksi nousee koulutuksen ja asennemuutoksen tarve sekä rajalliset resurssit. Ratkaisuna nähdään pakollinen koulutus ja siitä nouseva keskustelu aiheesta. Rajallisiin resursseihin omalta osaltaan ammattilaiset pystyisivät vastaamaan yhteisöllisesti suunnitelmallisuudella ja työnjaolla.
Opinnäytetyön tiedonhankinta- ja analysointimenetelmänä on käytetty kirjallisuuskatsausta työn tietoperustan muodostamisessa. Kirjallisuuskatsauksesta kehittämistyön kannalta merkityksellisiksi teemoiksi nousevat ammattilaisten asenteiden reflektointi rasismista, rodusta ja kulttuurien merkityksestä sekä antirasistisen työotteen sisäistämisen tarve, arvostava ja kunnioittava kohtaaminen ja ymmärrys maahanmuuttoon liittyvistä yhteistyötä haastavista tekijöistä sekä lisä- ja täydennyskoulutuksen merkitys. Teemat ovat yhtenäiset kehittämistyöstä nousseiden teemojen kanssa. Näiden teemojen ympärille rakentuu opinnäytetyön teoreettinen viitekehys, johon kasvattajat tutustuvat osana kehittämisprosessia. Tämän lisäksi järjestetään työnohjauksellinen koulutus, jossa tavoitteena on dialogisesti reflektoida tietoa, jotta se saadaan sanoitettua, jäsennettyä ja sisäistettyä yhteisesti. Tämän pohjalta tiivistetään kasvattajille toimintaohjeistus maahanmuuttajataustainen lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa, joka otetaan käyttöön yleisenä ohjeistuksena kaikissa Porin kaupungin varhaiskasvatusyksiköissä. Kehittämistyön tuloksena luodaan yksikön yhteinen muistilista maahanmuuttajaperheiden tukemiseksi, joka liitetään osaksi päiväkodin toimintasuunnitelmaa.