Naapuriäiti-toiminta Suomeen muuttaneiden naisten toimijuuden edistämisessä
Mukundwa-Ishimwe, Valentine (2024)
Mukundwa-Ishimwe, Valentine
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051311116
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051311116
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Suomeen muuttaneiden naisten kokemuksia Naapuriäiti-toiminnan koulutuksesta ja sen vaikutuksista heidän toimijuuteensa. Naapuriäiti-toiminta on vapaaehtoistoimintaa, joka tarjoaa koulutusta ja tukea maahan muuttaneille naisille heidän kotoutumisessaan Suomessa. Vaikka maahanmuuttajanaisten osuus on merkittävä, heidän näkökulmansa ja kokemuksensa ovat jääneet vähemmälle huomiolle aiemmissa tutkimuksissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ymmärrystä maahan muuttaneiden naisten toimijuudesta ja selvittää, miten Naapuriäiti-toiminta voi edistää sitä. Asiaa tutkittiin keräämällä Etelä-Karjalassa koulutuksen suorittaneiden toimijuuskokemuksia ja ajatuksia.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja hyödynnettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta aineistonkeruussa. Kyselylomake laadittiin Microsoft Forms -ohjelmalla ja lähetettiin Etelä-Karjalaisten naapuriäitien WhatsApp- ja Facebook-ryhmiin. Kysely oli avoinna kaksi kuukautta ja tavoitti 75 naista, joista 30 vastasi. Opinnäytetyössä otetiin huomioon ikä, Suomessa asumisen kesto ja Naapuriäiti-koulutuksen ajankohta, naisten kokemukset toimijoina ja vaikuttajina heidän arkielämässään.
Naapuriäiti-Koulutus koettiin erittäin hyödylliseksi. Koulutukseen osallistuneet kokivat saaneensa merkittävästi uutta tietoa ja ymmärrystä suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta, mikä lisäsi heidän itseluottamustaan ja yhteiskunnallista toimijuutta. Lisäksi he osallistuivat aktiivisemmin alueellisiin aktiviteetteihin ja tapahtumiin koulutuksen jälkeen. Koulutuksesta toivottiin pidempää, joustavampaa ja syvällisempää keskustelua sekä jatkokoulutusta. Mahdollinen jatkotutkimus voisi tehdä syvällisemmän analyysin siitä, miten koulutus vaikuttaa osallistujien sosiaaliseen integraatioon ja mahdollisesti myös heidän perheidensä ja lähiympäristönsä hyvinvointiin ja osallisuuteen pidemmällä aikavälillä. The objective of this bachelor’s thesis was to explore and analyse the Neighbourhood mothers training on the agency of women who have immigrated to Finland. The Neighbourhood Mothers' training is a voluntary community training that provides knowledge and support to immigrant women in their integration. Immigrant women represent a significant proportion of the population, their perspectives and experiences have been given less consideration in previous bachelor’s theses.
The bachelor’s thesis used a qualitative research method and a semi-structured questionnaire for data collection. The questionnaire was created using Microsoft Forms and distributed to the WhatsApp and Facebook groups of Neighbourhood mothers trained in South Karelia. This questionnaire gathered experiences and ideas of women who had completed this training. It was open for two months and reached 75 women, 30 of whom responded. The questionnaire took into account age, length of time living in Finland and the year of participation to the Neighbourhood Mother’s training, women's experiences as actors and agents in their daily lives.
The Neighbourhood Mothers training was found to be very useful. The participants felt that they had gained significant new knowledge and understanding of Finnish culture and society, which increased their self-confidence and social engagement. They also became more active in regional activities after the training. The participants wished for a longer, more flexible and in-depth discussions within this training and a possibility for further training afterwards. Possible further research could provide a more in-depth analysis of the impact of the training on the social integration of the participants and possibly also on the well-being and inclusion of their families and neighbourhood in the longer term.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja hyödynnettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta aineistonkeruussa. Kyselylomake laadittiin Microsoft Forms -ohjelmalla ja lähetettiin Etelä-Karjalaisten naapuriäitien WhatsApp- ja Facebook-ryhmiin. Kysely oli avoinna kaksi kuukautta ja tavoitti 75 naista, joista 30 vastasi. Opinnäytetyössä otetiin huomioon ikä, Suomessa asumisen kesto ja Naapuriäiti-koulutuksen ajankohta, naisten kokemukset toimijoina ja vaikuttajina heidän arkielämässään.
Naapuriäiti-Koulutus koettiin erittäin hyödylliseksi. Koulutukseen osallistuneet kokivat saaneensa merkittävästi uutta tietoa ja ymmärrystä suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta, mikä lisäsi heidän itseluottamustaan ja yhteiskunnallista toimijuutta. Lisäksi he osallistuivat aktiivisemmin alueellisiin aktiviteetteihin ja tapahtumiin koulutuksen jälkeen. Koulutuksesta toivottiin pidempää, joustavampaa ja syvällisempää keskustelua sekä jatkokoulutusta. Mahdollinen jatkotutkimus voisi tehdä syvällisemmän analyysin siitä, miten koulutus vaikuttaa osallistujien sosiaaliseen integraatioon ja mahdollisesti myös heidän perheidensä ja lähiympäristönsä hyvinvointiin ja osallisuuteen pidemmällä aikavälillä.
The bachelor’s thesis used a qualitative research method and a semi-structured questionnaire for data collection. The questionnaire was created using Microsoft Forms and distributed to the WhatsApp and Facebook groups of Neighbourhood mothers trained in South Karelia. This questionnaire gathered experiences and ideas of women who had completed this training. It was open for two months and reached 75 women, 30 of whom responded. The questionnaire took into account age, length of time living in Finland and the year of participation to the Neighbourhood Mother’s training, women's experiences as actors and agents in their daily lives.
The Neighbourhood Mothers training was found to be very useful. The participants felt that they had gained significant new knowledge and understanding of Finnish culture and society, which increased their self-confidence and social engagement. They also became more active in regional activities after the training. The participants wished for a longer, more flexible and in-depth discussions within this training and a possibility for further training afterwards. Possible further research could provide a more in-depth analysis of the impact of the training on the social integration of the participants and possibly also on the well-being and inclusion of their families and neighbourhood in the longer term.