Sepsiksen varhainen tunnistaminen perusterveydenhuollossa - Tarkistuslista hoitotyöhön

Abstract

Sepsis ja septinen sokki ovat merkittäviä kuolinsyitä maailmanlaajuisesti. Oireyhtymään sairastuneiden eloonjäämisen todennäköisyys on kasvanut. Samalla kokonaiskuolleisuus on lisääntynyt sepsiksen yleistymisen seurauksena. Suomessa on myös todettu hoidon tarpeen kasvaneen. Sepsiksen tunnistamisen on todettu olevan ratkaisevan tärkeää hoidon varhaisen aloituksen kannalta. Sepsiksen varhaiseen tunnistamiseen liittyvän opinnäytetyön toimeksiantaja oli Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen kuuluvan Raahen sairaalan yleislääketieteen osasto. Opinnäytetyön tavoitteena oli etsiä ajantasaisin, näyttöön perustuva tieto sepsiksestä ja sepsiksen tunnistamisesta sekä yhtenäistää hoitotyön käytäntöjä ja lisätä potilasturvallisuutta. Tarkoituksena oli tehdä tarkistuslista hoitotyöhön sepsiksen varhaisen tunnistamisen tueksi. Opinnäytetyöhön valittiin käsitteet sepsis, sepsiksen tunnistaminen ja potilasturvallisuus. Teoreettinen viitekehys luotiin käsitteiden pohjalta. Tiedonhaussa perehdyttiin kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin sekä artikkeleihin. Sepsis aiheena on laaja ja tehohoitokeskeinen. Opinnäytetyö rajattiin koskemaan aikuispotilaiden sepsiksen tunnistamista perusterveydenhuollossa. Toteutuksessa käytettiin toiminnallisen opinnäytetyön rakennetta. Tämä koostuu viisi vaiheisesta tuotteistamisprossista. Tutkimuskysymykseksi muodostui: millaisen tarkistuslistan sairaanhoitaja tarvitsee sepsiksen varhaiseen tunnistamiseen? Tähän kysymykseen vastausta haettiin luotettavista ja ajantasaisista lähteistä luodun teoreettisen viitekehyksen avulla. Tarkistuslistan keskeinen sisältö muodostui NEWS-pisteiden laskemisesta ja potilaan voinnin havainnoimisesta. Näyttöön perustuen sepsistä on syytä epäillä, jos NEWS ≥ 5 ja potilaalla on epäilty tai vahvistettu infektio. Tarkistuslistasta tehtiin aluksi luonnos toimeksiantajalle. Palautteen perusteella sitä vielä muokattiin. Muokattu versio tarkistuslistasta oli koekäytössä toimeksiantajalla. Koekäytön jälkeen tuotteen käyttäjiltä kerättiin palautetta. Tuote viimeisteltiin palautteen perusteella. Toimeksiantaja sai tarkistuslistan käyttöönsä. Tarkistuslistan avulla voidaan yhtenäistää hoitotyössä käytettyjä potilaan voinnin havainnointi käytäntöjä. Tarkistuslistojen käyttö lisää tutkitusti potilasturvallisuutta. Tulevaisuuden jatkotutkimus aiheena tähän opinnäytetyöhön liittyen voisi olla sepsiksen tunnistamisen onnistuminen käytännön hoitotyössä tarkistuslistaa hyödynnettäessä. Eli miten tarkistuslistalla määritellyt kriteerit käytännön hoitotyössä pidemmän seuranta-ajan puitteissa onnistuvat tunnistamaan sepsis potilaita ja toisaalta nouseeko esille turhia sepsis epäilyjä.