Defenssit ja itsetuhoisuus nuorilla osastopotilailla
Laurila, Joanna; Karvinen, Camilla (2014)
Laurila, Joanna
Karvinen, Camilla
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120818872
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120818872
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää defenssien käytön suhdetta itsetuhoisuuteen psykiatrisessa osastohoidossa olleilla nuorilla. Defenssillä tarkoitetaan minän psykologisia puolustuskeinoja.
Opinnäytetyö toteutettiin Kaifus (the Kellokoski Hospital Adolescent Inpatient Follow-Up Study) – hankkeen keräämästä aineistosta määrällisenä tutkimuksena. Opinnäytetyön otos on 206 nuorta psykiatrista osastopotilasta. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tulosten mukaan itsetuhoisessa ryhmässä korostui epäkypsään tyyliin kuuluvien defenssien käyttö ja ei-itsetuhoisessa ryhmässä kypsän tyylin käyttö. Yksittäisistä defensseistä tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä oli idealisaation, somatisaation, projektion ja autistisen fantasian käytössä, jotka idealisaatiota lukuunottamatta kuuluvat DSQ-40-asteikon mukaan epäkypsään defenssityyliin. Näitä defenssejä käyttivät enemmän itsetuhoiset nuoret. Tilastollisesti merkitsevä ero havaittiin myös rationalisaation ja suppression käytössä, jotka kuuluvat kypsään defenssityyliin ja joita käyttivät enemmän ei-itsetuhoiset potilaat.
Opinnäytetyön tulosten perusteella jatkossa olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota defenssien tutkimiseen ja niiden merkityksen ymmärtämiseen eri konteksteissa. Defenssien yhteyttä paitsi itsetuhoisuuteen, myös muihin mielenterveyshäiriöihin olisi syytä tutkia. Tutkimusta olisi tehtävä myös Suomessa, sillä lähes kaikki opinnäytetyöhön löydetyt tutkimukset olivat kansainvälisiä.
Opinnäytetyö toteutettiin Kaifus (the Kellokoski Hospital Adolescent Inpatient Follow-Up Study) – hankkeen keräämästä aineistosta määrällisenä tutkimuksena. Opinnäytetyön otos on 206 nuorta psykiatrista osastopotilasta. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tulosten mukaan itsetuhoisessa ryhmässä korostui epäkypsään tyyliin kuuluvien defenssien käyttö ja ei-itsetuhoisessa ryhmässä kypsän tyylin käyttö. Yksittäisistä defensseistä tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä oli idealisaation, somatisaation, projektion ja autistisen fantasian käytössä, jotka idealisaatiota lukuunottamatta kuuluvat DSQ-40-asteikon mukaan epäkypsään defenssityyliin. Näitä defenssejä käyttivät enemmän itsetuhoiset nuoret. Tilastollisesti merkitsevä ero havaittiin myös rationalisaation ja suppression käytössä, jotka kuuluvat kypsään defenssityyliin ja joita käyttivät enemmän ei-itsetuhoiset potilaat.
Opinnäytetyön tulosten perusteella jatkossa olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota defenssien tutkimiseen ja niiden merkityksen ymmärtämiseen eri konteksteissa. Defenssien yhteyttä paitsi itsetuhoisuuteen, myös muihin mielenterveyshäiriöihin olisi syytä tutkia. Tutkimusta olisi tehtävä myös Suomessa, sillä lähes kaikki opinnäytetyöhön löydetyt tutkimukset olivat kansainvälisiä.