Ryhmäilmiöistä oppimisen yhteys koettuun joukkuehenkeen 16–19-vuotiaiden tyttöjunioreiden pesäpallojoukkueessa
Liimatainen, Oona (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051511984
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051511984
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko ryhmäilmiöistä oppimisella yhteyttä pesäpallojoukkueen koettuun joukkuehenkeen tyttöjunioreilla. Työn toimeksiantajana toimi Joensuun Maila, joka on joensuulainen pesäpalloseura. Tutkimuskohteena toimi Joensuun Mailan vanhin tyttöjuniorijoukkue. Työn keskeisiä käsitteitä ovat ryhmäilmiöt, joukkuehenki sekä pesäpallo.
Opinnäytetyön tutkimusongelmana oli selvittää, onko ryhmäilmiöistä oppimisella yhteyttä koettuun joukkuehenkeen. Tarkempia tutkimuskysymyksiä olivat: ”Millaiseksi Joensuun Mailan B-tytöt kokevat oman joukkuehenkensä?” sekä ”Muuttuuko Joensuun Mailan B-tyttöjen kokemus omasta joukkuehengestä ryhmäilmiökoulutuksen jälkeen?”. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla, joka sisälsi laadullisia avoimia kysymyksiä ja määrällisiä monivalintakysymyksiä. Tutkimuksen aikana kohderyhmä osallistui ryhmäilmiöihin liittyvään opetustuokioon. Kyselylomakkeeseen vastattiin tutkimuksen aikana kaksi kertaa, ensimmäisen kerran ennen opetustuokioon osallistumista, ja toisen kerran noin kuukausi opetustuokioon osallistumisen jälkeen. Tutkimusongelmaan etsittiin vastauksia vertailemalla näiden kyselykertojen vastauksia toisiinsa. Molempiin kyselyihin vastasi 17 tyttöjunioria.
Tutkimustuloksissa avointen kysymysten ja monivalintakysymysten välillä ilmeni eräänlainen ristiriita: avointen kysymysten analyysissa mikään ei viitannut joukkuehengen heikkenemiseen, kun taas monivalintakysymysten osalta Likert-asteikolla 1–5 toteutettujen vastausten kaikki keskiarvot alenivat muutosvälillä -0,05 - -0,71 pistettä. Tutkimustulosten tarkemman analyysin perusteella tultiin johtopäätökseen ryhmäilmiöistä oppimisen lisänneen joukkuehengen kriittisen tarkastelun kykyä.
Aiheeseen liittyvissä jatkotutkimuksissa voitaisiin selvittää tarkemmin muita mahdollisia joukkuehengen muutoksiin vaikuttavia tekijöitä sekä tutkia, millaisia olettamuksia joukkueen jäsenillä on hyvän joukkuehengen piirteistä. Jatkotutkimuksiin voitaisiin myös sisällyttää runsaammin ja laajemmalle aikajanalle erilaisia ryhmäilmiöihin ja -suhteisiin liittyviä tehtäviä. Näiden jatkotutkimusten avulla olisi mahdollista edistää joukkueille suotuisien ryhmäsuhteiden luomista.
Opinnäytetyön tutkimusongelmana oli selvittää, onko ryhmäilmiöistä oppimisella yhteyttä koettuun joukkuehenkeen. Tarkempia tutkimuskysymyksiä olivat: ”Millaiseksi Joensuun Mailan B-tytöt kokevat oman joukkuehenkensä?” sekä ”Muuttuuko Joensuun Mailan B-tyttöjen kokemus omasta joukkuehengestä ryhmäilmiökoulutuksen jälkeen?”. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla, joka sisälsi laadullisia avoimia kysymyksiä ja määrällisiä monivalintakysymyksiä. Tutkimuksen aikana kohderyhmä osallistui ryhmäilmiöihin liittyvään opetustuokioon. Kyselylomakkeeseen vastattiin tutkimuksen aikana kaksi kertaa, ensimmäisen kerran ennen opetustuokioon osallistumista, ja toisen kerran noin kuukausi opetustuokioon osallistumisen jälkeen. Tutkimusongelmaan etsittiin vastauksia vertailemalla näiden kyselykertojen vastauksia toisiinsa. Molempiin kyselyihin vastasi 17 tyttöjunioria.
Tutkimustuloksissa avointen kysymysten ja monivalintakysymysten välillä ilmeni eräänlainen ristiriita: avointen kysymysten analyysissa mikään ei viitannut joukkuehengen heikkenemiseen, kun taas monivalintakysymysten osalta Likert-asteikolla 1–5 toteutettujen vastausten kaikki keskiarvot alenivat muutosvälillä -0,05 - -0,71 pistettä. Tutkimustulosten tarkemman analyysin perusteella tultiin johtopäätökseen ryhmäilmiöistä oppimisen lisänneen joukkuehengen kriittisen tarkastelun kykyä.
Aiheeseen liittyvissä jatkotutkimuksissa voitaisiin selvittää tarkemmin muita mahdollisia joukkuehengen muutoksiin vaikuttavia tekijöitä sekä tutkia, millaisia olettamuksia joukkueen jäsenillä on hyvän joukkuehengen piirteistä. Jatkotutkimuksiin voitaisiin myös sisällyttää runsaammin ja laajemmalle aikajanalle erilaisia ryhmäilmiöihin ja -suhteisiin liittyviä tehtäviä. Näiden jatkotutkimusten avulla olisi mahdollista edistää joukkueille suotuisien ryhmäsuhteiden luomista.