Kuusamon toisen asteen opiskelijoiden näkemyksiä ja kehittämisideoita koulukuraat-torin työstä
Aikkila, Aada (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512180
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512180
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kartoitettiin Kuusamon toisen asteen opiskelijoiden näkemyksiä ja kehittämisideoita koulukuraattorin työnkuvasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa, kuinka hyvin opiskelijat tuntevat koulukuraattorin työkuvan ja -tehtävät. Lisäksi tavoitteena oli saada opiskelijoiden omaa ääntä kuuluviin siinä, miten he haluaisivat koulukuraattorin palveluita kehitettävän heille sopivimmaksi. Toimeksiantajani pystyy hyödyntämään tuloksiaan työn kehittämisessä.
Toimeksiantajani toimi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde. Tutkimus tehtiin Kuusamon lukion sekä Kuusamo Kainuun ammattikoulun kuraattoripalveluista. Kuusamo kuuluu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen. Sen lisäksi alueeseen kuuluu 29 muuta kuntaa ja kaupunkia. Alueet jaetaan kuuteen osaan, joita ovat Koillismaa, Oulunkaari, Oulu, Lakeus, Oulun eteläinen ja Rannikkoseutu.
Opinnäytetyössä on elementtejä määrällisestä sekä laadullisesta tutkimuksesta. Tärkeämpänä toimii laadullinen, sillä opinnäytetyö tutkii opiskelijoiden omia kokemuksia koulukuraattorin työstä. Opiskelijat saivat keväällä 2024 yhteistyökumppanini kautta linkin Wilmassa Webropol-kyselyyn. Kysely koostui monivalintakysymyksistä ja avoimista kysymyksistä. Kysely lähetettiin 612 toisen asteen opiskelijalle. Vastauksia kyselyyn tuli 56 kappaletta.
Kyselytutkimuksen vastausten perusteella huomattiin, että Kuusamon toisen asteen opiskelijat tietävät suurin piirtein koulukuraattorin työkuvan, miten sinne päästään ja kuka on koulun kuraattori. Kuitenkin vastauksissa oli opiskelijoita, joille koulukuraattorin työnkuva on epäselvä. Kehittämisideoita koulukuraattorin työhön nousi esiin eläinavusteisuus, digitaalisten sovellusten hyödyntäminen ajanvarauksessa sekä koulukuraattorin esille tuomisessa. Lisää toivottiin koulukuraattoreita sekä niiden helppoa saatavuutta.
Toisen asteen opiskelijat olivat tyytyväisiä kuraattorinsa menetelmiin sekä laatuun. Tärkeänä pidettiin luottamusta ja vaitiolovelvollisuutta sekä turvallista ilmapiiriä. Menetelminä opiskelijat kokivat keskustelun hyvänä keinona, mutta kehittämisideoina nousi esiin muun muassa piirtäminen, stressipallot ja eläimet. Kuraattorilta toivottiin lisää näkyvyyttä esimerkiksi välitunneilla ja koulun tapahtumissa. Myös digitaaliset kanavat ja niiden hyödyntäminen korostui tutkimuksessa. Esiin nousi TikTok- ja Snapchat-sovellus sekä erilaiset chat -keskustelukanava kuraattorille.
Suurin osa ei ollut käyttänyt kuraattorinpalveluita. Tutkimuksessa kyselyistä huomasi sen, että joilla oli tietoa koulukuraattorin työkuvasta niin oli myös kehitysideoita koulukuraattorin palveluihin. Ne, jotka eivät tienneet koulukuraattorin työkuvaa, eivät osanneet antaa kehittämiskohteita. Aiemmissa tutkimuksissa oli samansuuntaisuutta sekä nuorten kehittämisideat olivat samankaltaisia.
Toimeksiantajani toimi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde. Tutkimus tehtiin Kuusamon lukion sekä Kuusamo Kainuun ammattikoulun kuraattoripalveluista. Kuusamo kuuluu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen. Sen lisäksi alueeseen kuuluu 29 muuta kuntaa ja kaupunkia. Alueet jaetaan kuuteen osaan, joita ovat Koillismaa, Oulunkaari, Oulu, Lakeus, Oulun eteläinen ja Rannikkoseutu.
Opinnäytetyössä on elementtejä määrällisestä sekä laadullisesta tutkimuksesta. Tärkeämpänä toimii laadullinen, sillä opinnäytetyö tutkii opiskelijoiden omia kokemuksia koulukuraattorin työstä. Opiskelijat saivat keväällä 2024 yhteistyökumppanini kautta linkin Wilmassa Webropol-kyselyyn. Kysely koostui monivalintakysymyksistä ja avoimista kysymyksistä. Kysely lähetettiin 612 toisen asteen opiskelijalle. Vastauksia kyselyyn tuli 56 kappaletta.
Kyselytutkimuksen vastausten perusteella huomattiin, että Kuusamon toisen asteen opiskelijat tietävät suurin piirtein koulukuraattorin työkuvan, miten sinne päästään ja kuka on koulun kuraattori. Kuitenkin vastauksissa oli opiskelijoita, joille koulukuraattorin työnkuva on epäselvä. Kehittämisideoita koulukuraattorin työhön nousi esiin eläinavusteisuus, digitaalisten sovellusten hyödyntäminen ajanvarauksessa sekä koulukuraattorin esille tuomisessa. Lisää toivottiin koulukuraattoreita sekä niiden helppoa saatavuutta.
Toisen asteen opiskelijat olivat tyytyväisiä kuraattorinsa menetelmiin sekä laatuun. Tärkeänä pidettiin luottamusta ja vaitiolovelvollisuutta sekä turvallista ilmapiiriä. Menetelminä opiskelijat kokivat keskustelun hyvänä keinona, mutta kehittämisideoina nousi esiin muun muassa piirtäminen, stressipallot ja eläimet. Kuraattorilta toivottiin lisää näkyvyyttä esimerkiksi välitunneilla ja koulun tapahtumissa. Myös digitaaliset kanavat ja niiden hyödyntäminen korostui tutkimuksessa. Esiin nousi TikTok- ja Snapchat-sovellus sekä erilaiset chat -keskustelukanava kuraattorille.
Suurin osa ei ollut käyttänyt kuraattorinpalveluita. Tutkimuksessa kyselyistä huomasi sen, että joilla oli tietoa koulukuraattorin työkuvasta niin oli myös kehitysideoita koulukuraattorin palveluihin. Ne, jotka eivät tienneet koulukuraattorin työkuvaa, eivät osanneet antaa kehittämiskohteita. Aiemmissa tutkimuksissa oli samansuuntaisuutta sekä nuorten kehittämisideat olivat samankaltaisia.