Työhyvinvointimallin kehittäminen lastensuojelutyön organisaatioon
Koskinen, Anni; Laakkonen, Enni (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512196
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512196
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli työhyvinvoinnin johtaminen lastensuojelutyössä. Tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli vahvistaa lastensuojelun sijaishuoltoyksikössä toimivien työntekijöiden työhyvinvointia ja sen johtamista. Tarkoituksena oli kehittää lastensuojelun sijaishuoltoyksikköön toimintamalli työhyvinvointijohtamisen tueksi. Tutkimusmenetelminä olivat haastattelu, sähköinen kysely, ryhmähaastattelu sekä toimintamallin laatiminen. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi työhyvinvointimalli, joka toimii esihenkilöiden tukena osana päivittäisjohtamista.
Tuloksista ilmeni, että työhyvinvointia edistäviksi tekijöiksi mainittiin tiimihenkisyys, hyvä työilmapiiri, esihenkilöiden tuki, avoimuus työyhteisössä, kuuntelevat esihenkilöt ja hyvä johtaminen. Työhyvinvointia heikentäviksi tekijöiksi puolestaan koettiin kuormittavat asiakkaat, työvuorosuunnittelu, työntekijöiden epäasiallinen käytös sekä tiedonkulun katkokset. Työhyvinvoinnin edistämiseksi esihenkilöiltä toivottiin pidempiaikaista työvuorosuunnittelua, avoimen keskustelukulttuurin ylläpitämistä sekä selkeiden rajojen linjaamista toimintatapoihin työpaikalla. Mahdollisiksi muutostarpeiksi työhyvinvoinnin näkökulmasta koettiin työvuorosuunnittelun muuttaminen, yhteisen tekemisen lisääminen työajan ulkopuolella sekä arkisten töiden jakaantuminen tasapuolisesti työntekijöiden kesken. Suurimmassa osassa vastauksista ei koettu muutostarpeita olevan.
Tuloksista ilmeni, että työhyvinvointia edistäviksi tekijöiksi mainittiin tiimihenkisyys, hyvä työilmapiiri, esihenkilöiden tuki, avoimuus työyhteisössä, kuuntelevat esihenkilöt ja hyvä johtaminen. Työhyvinvointia heikentäviksi tekijöiksi puolestaan koettiin kuormittavat asiakkaat, työvuorosuunnittelu, työntekijöiden epäasiallinen käytös sekä tiedonkulun katkokset. Työhyvinvoinnin edistämiseksi esihenkilöiltä toivottiin pidempiaikaista työvuorosuunnittelua, avoimen keskustelukulttuurin ylläpitämistä sekä selkeiden rajojen linjaamista toimintatapoihin työpaikalla. Mahdollisiksi muutostarpeiksi työhyvinvoinnin näkökulmasta koettiin työvuorosuunnittelun muuttaminen, yhteisen tekemisen lisääminen työajan ulkopuolella sekä arkisten töiden jakaantuminen tasapuolisesti työntekijöiden kesken. Suurimmassa osassa vastauksista ei koettu muutostarpeita olevan.