Keijo-kokemusasiantuntijoiden näkökulmia sosiaalipedagogisesta vaikuttamistyöstä ja sen mahdollisuuksista osana kokemusasiantuntijan työnkuvaa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää rikos- ja päihdetaustaisten Keijo-kokemusasiantuntijoiden ajatuksia ja mahdollisuuksia vaikuttamistyöstä. Tutkimuskysymys oli: Millaisena kokemusasiantuntijat kokevat aikaisemmin toteutuneen videoprojektin ja millaisia merkityksiä kokemusasiantuntijat antavat vaikuttamistyölle? Tavoitteena oli tuottaa tietoa kokemusasiantuntijuuden vaikuttamisen mahdollisuuksista ja keinoista sosiaalipedagogisen työotteen ja nuorten kanssa työskentelyn viitekehyksessä sekä kuinka Keijo-kokemusasiantuntijakoulutus voi siinä tukea koulutettaviaan.

Opinnäytetyön työelämäkumppanina toimi Keijo-kokemusasiantuntijakoulutus, jonka vuosikurssin 2023–2024 koulutettavia haastateltiin tutkimukseen. Keijo-kokemusasiantuntijoiden koulutuksessaan tuottama väkivaltaa ja koulukiusaamista vastustavan video; ”Muutos alkaa sinusta – älä kiusaa!” toimi kokemusasiantuntijoille vaikuttamistyöstä konkreettisena kosketuspintana ja yhtenä haastattelun teemana.

Opinnäytetyön viitekehyksenä toimi kokemusasiantuntijuus, sosiaalipedagoginen työote nuorten kanssa työskennellessä ja vaikuttamistyö. Tutkimuksessa hyödynnettiin laadullisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelminä; teemahaastattelua ja täsmäryhmähaastattelua. Kerättyä aineistoa arvioitiin fenomenologista lähestymistapaa hyödyntäen.

Opinnäytetyön keskeiset tutkimustulokset osoittivat, että kokemusasiantuntijat kokivat vaikuttamismahdollisuuksiensa olevan hyvät niiden toimijoiden ympäristöissä, joissa kokemusasiantuntijuus on tuttua ja sitä on pidempään hyödynnetty. Kokemusasiantuntijoille oli merkityksellistä, että heitä kuunnellaan ja kunnioitetaan työyhteisöissä ja heillä on vaikuttamisen mahdollisuuksia, koska heillä on tietoa ja näkökulmia, joita ammattilaisilla ei ole. Kokemusasiantuntijoiden vaikuttamisen mahdollisuuksia voidaan tukea ammattilaisten toimesta, kohtaamalla ja kuuntelemalla heitä tasavertaisina työyhteisön jäseninä. Tärkeänä vaikuttajana kokemusasiantuntijana toimimiseen nousi esiin myös työstä saatavat palkkiot ja palkitsematta jäämisen. Taloudellisesti toimeen tuleminen edesauttavat niin yhteiskuntaan integroitumisessa, kuin myös henkilökohtaisessa toipumisessa. Kokemusasiantuntijoille on tärkeää, että heidät nähdään koulutettuina kokemusasiantuntijoina, eikä vertaisohjaajina. Tässä myös työstä maksettavalla palkalla tai maksamatta jättämisellä on painoarvoa, millaisessa roolissa kokemusasiantuntijat nähdään työkentillä.

Keijo-kokemusasiantuntijakoulutuksessa kokemusasiantuntijoiden asemaa ja vaikuttamisen mahdollisuuksia voidaan tukea panostamalla koulutuksessa yhä enemmän verkostoitumiseen ja eteenkin verkostoitumistaitoihin. Myös uusien yhteistyökumppaneiden hankkiminen Keijo-kokemusasiantuntijakoulutukselle katsottiin lisäävän kokemusasiantuntijuuden tunnettavuutta ja sitä kautta vaikuttamismahdollisuuksia. Konkreettiset kokemukset vaikuttamisesta ja sen mahdollisuuksista jo koulutuksen aikana tukevat kokemusasiantuntijoiden minäpystyvyyden vahvistumista ja kasvamista kokemusasiantuntijuuteen.

Työkentiltä katutyöstä tulevan näytön perusteella kokemusasiantuntijat ovat onnistuneet työssään muodostamaan luottamussuhteita ja ohjaamaan kohti muutosta rikoksilla ja päihteillä oireilevia nuoria, jotka ovat saattaneet jo jättäytyä koulunkäynnistä pois. Kokemusasiantuntijoilla voisi olla paikkansa myös kouluissa tukemassa oppilaiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä täydentäen ja tukien muun henkilökunnan osaamista ja kykyä tunnistaa haasteita tarkemmin ja ajoissa. Tällaista työmallia voisi kokeilla esimerkiksi hankkeen muodossa.

Sosiaalinen media osana kokemusasiantuntijan vaikuttamistyötä nähtiin potentiaalisena mahdollisuutena, mutta kokemusasiantuntijat näkivät siinä myös paljon haasteita ja erityistä vastuuta eteenkin kohderyhmän ollessa nuoria. Digitaalisten toimintaympäristöjen hyödyntäminen myös sosiaalipedagogisessa työssä on tärkeää, sillä nämä ympäristöt ovat osa lähes jokaisen arkea. Sosiaalipedagogiselle työlle asetetut tavoitteet ja kohderyhmä sekä eettiset toimintamallit ohjaavat työn menetelmiä ja toimintaympäristöä. Sosiaalista mediaa on tutkittu vuorovaikuttamisen ympäristönä, mutta sen hyödyntämistä sosiaalipedagogisena toimintaympäristönä vaatii jatkotutkimuksia.

Asiasanat: kokemusasiantuntijuus, sosiaalipedagoginen työote, vaikuttamistyö, fenomenologinen tutkimus