Kestävän koulutustoiminnan edistäminen Laurea-ammattikorkeakoulussa : muutosjohtaminen ja palvelumuotoilu kestävyystransformaation tukena
Suihkonen, Päivi (2024)
Suihkonen, Päivi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512351
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512351
Tiivistelmä
Kestävä kehitys tarkoittaa ihmisten hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa. Koulutuksella on merkittävä rooli kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi. Laurea-ammattikorkeakoulu on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen ohjelman tavoitteisiin yhdessä muiden suomalaisten ammattikorkeakoulujen kanssa. Laurean strategia vuoteen 2030 linjaa, että Laurea sisällyttää kaikkiin opetussuunnitelmiin kestävän kehityksen teemoja. Kestävän koulutustoiminnan tavoitteita tarkennetaan edelleen Laurean kestävän kehityksen ohjelmassa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mitä kestävä koulutustoiminta tarkoittaa Laurea-ammattikorkeakoulussa, miten sitä toteutetaan käytännössä ja miten tavoitteita voidaan konkretisoida osaksi arjen tekemistä ja johtamista. Tavoitteena on luoda tiekartta, joka jalostaa kestävän kehityksen ohjelman koulutustoiminnan tavoitteita selkeiksi välitavoitteiksi ja mitattavaksi toiminnaksi.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään kestävän kehityksen, kestävän koulutuksen ja muutosjohtamisen käsitteiden ja teorioiden näkökulmista korkeakoulujen kestävyystransformaatiota. Tärkeimpänä viitekehyksenä esitellään kestävyyden nelivaiheinen integraatioprosessi, jonka mukaan tutkimuksellisen kehittämistyön tulokset ryhmitellään.
Kehittämistyön lähestymistapana hyödynnettiin palvelumuotoilua ja prosessina Design Councilin tuplatimanttimallia, joskin lähestymistavassa oli myös laadullisen arviointitutkimuksen piirteitä. Laurean henkilökunnan näkemyksiä kestävästä koulutustoiminnasta tutkittiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Yhteiskehittämisen työpajoissa menetelminä käytettiin World café -työskentelyä kehittämishaasteen tarkentamiseen, tiekarttatyöskentelyä toimenpiteiden ideointiin sekä osaamistavoitetyöpajaa kestävyysteeman konkretisoimiseen yksittäisen koulutusalan kontekstissa. Työpajamallien lisäksi kehittämistyön tuloksena muodostettiin kuvaus Laurean kestävän koulutustoiminnan nykytilasta, esteistä ja kannustimista sekä käytännönläheisiä toimenpide-ehdotuksia ja suosituksia.
Tuloksia voi suoraan hyödyntää Laurean kestävän koulutustoiminnan edistämiseen sekä laajemminkin Laurean kestävän kehityksen ohjelman tavoitteiden konkretisointiin ja implementointiin. Tuloksia voi soveltaa esimerkiksi suunniteltaessa henkilöstön osaamisen kehittämistä, TKI:n integroimista opetukseen sekä strategista yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa. Tässä opinnäytetyössä tuotettua tietoa ja käytettyjä yhteiskehittämisen menetelmiä voi hyvin soveltaa myös muihin korkeakouluihin ja ammatilliseen opetukseen. Laajemmin ajateltuna työpajamallit ovat hyödynnettävissä monenlaisissa organisaatioissa. Osaamistavoitetyöpajaa voivat soveltaa oppilaitosten lisäksi yritysten ja muiden organisaatioiden HR-ammattilaiset suunnitellessaan koulutuksia henkilöstölle. Tiekarttatyöpaja sopii myös monenlaisiin organisaatioihin, kun strategisia tavoitteita viedään arkeen. Tuloksia voidaan hyödyntää myös, kun suunnitellaan erilaisia koulutustuotteita kestävästä kehityksestä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mitä kestävä koulutustoiminta tarkoittaa Laurea-ammattikorkeakoulussa, miten sitä toteutetaan käytännössä ja miten tavoitteita voidaan konkretisoida osaksi arjen tekemistä ja johtamista. Tavoitteena on luoda tiekartta, joka jalostaa kestävän kehityksen ohjelman koulutustoiminnan tavoitteita selkeiksi välitavoitteiksi ja mitattavaksi toiminnaksi.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään kestävän kehityksen, kestävän koulutuksen ja muutosjohtamisen käsitteiden ja teorioiden näkökulmista korkeakoulujen kestävyystransformaatiota. Tärkeimpänä viitekehyksenä esitellään kestävyyden nelivaiheinen integraatioprosessi, jonka mukaan tutkimuksellisen kehittämistyön tulokset ryhmitellään.
Kehittämistyön lähestymistapana hyödynnettiin palvelumuotoilua ja prosessina Design Councilin tuplatimanttimallia, joskin lähestymistavassa oli myös laadullisen arviointitutkimuksen piirteitä. Laurean henkilökunnan näkemyksiä kestävästä koulutustoiminnasta tutkittiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Yhteiskehittämisen työpajoissa menetelminä käytettiin World café -työskentelyä kehittämishaasteen tarkentamiseen, tiekarttatyöskentelyä toimenpiteiden ideointiin sekä osaamistavoitetyöpajaa kestävyysteeman konkretisoimiseen yksittäisen koulutusalan kontekstissa. Työpajamallien lisäksi kehittämistyön tuloksena muodostettiin kuvaus Laurean kestävän koulutustoiminnan nykytilasta, esteistä ja kannustimista sekä käytännönläheisiä toimenpide-ehdotuksia ja suosituksia.
Tuloksia voi suoraan hyödyntää Laurean kestävän koulutustoiminnan edistämiseen sekä laajemminkin Laurean kestävän kehityksen ohjelman tavoitteiden konkretisointiin ja implementointiin. Tuloksia voi soveltaa esimerkiksi suunniteltaessa henkilöstön osaamisen kehittämistä, TKI:n integroimista opetukseen sekä strategista yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa. Tässä opinnäytetyössä tuotettua tietoa ja käytettyjä yhteiskehittämisen menetelmiä voi hyvin soveltaa myös muihin korkeakouluihin ja ammatilliseen opetukseen. Laajemmin ajateltuna työpajamallit ovat hyödynnettävissä monenlaisissa organisaatioissa. Osaamistavoitetyöpajaa voivat soveltaa oppilaitosten lisäksi yritysten ja muiden organisaatioiden HR-ammattilaiset suunnitellessaan koulutuksia henkilöstölle. Tiekarttatyöpaja sopii myös monenlaisiin organisaatioihin, kun strategisia tavoitteita viedään arkeen. Tuloksia voidaan hyödyntää myös, kun suunnitellaan erilaisia koulutustuotteita kestävästä kehityksestä.