Työn psykososiaaliset kuormitustekijät mielenterveystyössä: Kysely Monipalvelukeskus Tsemppi ry:n kuntoutusvalmentajille
Vidgren, Jessica (2024)
Vidgren, Jessica
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612466
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612466
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyn tarkoituksena oli kyselyn avulla kartoittaa kuntoutusvalmentajien kokemat haitalliset työn psykososiaaliset kuormitustekijät mielenterveystyössä. Tavoitteena oli tuottaa Monipalvelukeskus Tsemppi ry:lle tietoa siitä, mitkä psykososiaaliset kuormitustekijät kuormittavat yhdistyksen kuntoutusvalmentajia ja esittää toimenpide-ehdotuksia kuormituksen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi, edistäen samalla työhyvinvointia ja työturvallisuutta. Tietoperusta koostui työturvallisuuslain velvoitteesta henkisen terveyden suojeluun, työhyvinvoinnista ja työuupumuksen käsitteistä, painottaen työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja niiden ehkäisemistä ja hallintaa.
Opinnäytetyön menetelmällisenä ratkaisuna käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää, jossa hyödynnettiin kyselyä, joka pohjautui aluehallintoviraston työsuojelutarkastajia varten kehitetylle "Työn psykososiaaliset kuormitustekijät" -kyselylomakkeeseen. Tavoitteena oli saada Työsuojeluhallinnon menetelmäkuvauksen mukaisesti numeerisia tuloksia, jotta pystytään laskemaan vastausten keskiarvot. Aineistonkeruu toteutettiin sähköisenä kyselynä yhdistyksen kuntoutusvalmentajille (vastausprosentti 91 %, n=10). Analyysimenetelmänä hyödynnettiin kuvailevaa analyysiä, jonka tavoitteena oli tulkita ja tehdä johtopäätöksiä määrällisten havaintojen pohjalta.
Opinnäytetyön tulosten perusteella työvälineisiin tai työympäristöön liittyvät epäkohdat, puutteet tai toimintahäiriöt ja liiallinen työmäärä työaikaan nähden sekä usean eri asian tekeminen samanaikaisesti aiheuttavat kuntoutusvalmentajille haitallista psykososiaalista kuormitusta. Kuntoutusvalmentajat kokevat saavansa kuitenkin tukea työtovereilta työn tekemiseen, joka edistää työhyvinvointia. Jatkotoimenpiteenä opinnäytetyön tekijä ohjeisti yhdistystä laatimaan kirjallisen suunnitelman, joka sisältää yhteisesti sovitut toimintaohjeet, määrittelevät annettujen toimenpide-ehdotusten perusteella tarvittavat toimenpiteet ja nimeävät vastuuhenkilöt näiden toteuttamiseksi. Suunnitelmassa tulee myös ilmetä päivämäärä, jolloin suoritetaan toimenpiteiden toteutumisen ja vaikutusten arviointi.
Opinnäytetyö vastasi tarkoitukseen ja tavoitteeseen löytäen keinoja kuormituksen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi. Jatkokehittämisessä yhdistyksen tulisi arvioida annettujen toimenpide-ehdotusten vaikuttavuutta toistamalla kyselyn uudelleen. Yhdistyksen olisi myös hyödyllistä selvittää kuntoutusvalmentajien voimavaratekijät, jotta näitä tekijöitä voitaisiin vahvistaa.
Opinnäytetyön menetelmällisenä ratkaisuna käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää, jossa hyödynnettiin kyselyä, joka pohjautui aluehallintoviraston työsuojelutarkastajia varten kehitetylle "Työn psykososiaaliset kuormitustekijät" -kyselylomakkeeseen. Tavoitteena oli saada Työsuojeluhallinnon menetelmäkuvauksen mukaisesti numeerisia tuloksia, jotta pystytään laskemaan vastausten keskiarvot. Aineistonkeruu toteutettiin sähköisenä kyselynä yhdistyksen kuntoutusvalmentajille (vastausprosentti 91 %, n=10). Analyysimenetelmänä hyödynnettiin kuvailevaa analyysiä, jonka tavoitteena oli tulkita ja tehdä johtopäätöksiä määrällisten havaintojen pohjalta.
Opinnäytetyön tulosten perusteella työvälineisiin tai työympäristöön liittyvät epäkohdat, puutteet tai toimintahäiriöt ja liiallinen työmäärä työaikaan nähden sekä usean eri asian tekeminen samanaikaisesti aiheuttavat kuntoutusvalmentajille haitallista psykososiaalista kuormitusta. Kuntoutusvalmentajat kokevat saavansa kuitenkin tukea työtovereilta työn tekemiseen, joka edistää työhyvinvointia. Jatkotoimenpiteenä opinnäytetyön tekijä ohjeisti yhdistystä laatimaan kirjallisen suunnitelman, joka sisältää yhteisesti sovitut toimintaohjeet, määrittelevät annettujen toimenpide-ehdotusten perusteella tarvittavat toimenpiteet ja nimeävät vastuuhenkilöt näiden toteuttamiseksi. Suunnitelmassa tulee myös ilmetä päivämäärä, jolloin suoritetaan toimenpiteiden toteutumisen ja vaikutusten arviointi.
Opinnäytetyö vastasi tarkoitukseen ja tavoitteeseen löytäen keinoja kuormituksen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi. Jatkokehittämisessä yhdistyksen tulisi arvioida annettujen toimenpide-ehdotusten vaikuttavuutta toistamalla kyselyn uudelleen. Yhdistyksen olisi myös hyödyllistä selvittää kuntoutusvalmentajien voimavaratekijät, jotta näitä tekijöitä voitaisiin vahvistaa.