Neurokirjon lapsi alakoulussa - Opas luokanopettajalle
Virtanen, Meeri (2024)
Virtanen, Meeri
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612650
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612650
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää luokanopettajille suunnittu opas neurokirjon lapsista alakoulussa. Kehitystyön tavoite ja sisältö ideoitiin yhdessä toimeksiantajan kanssa, ja tarkempi aihealueen rajaus rakennettiin toteutettujen haastattelujen sisällön perusteella. Kehitetyn oppaan tavoitteena oli lisätä ymmärrystä neuropsykiatrisen oireilun taustasta, tuoden näkökulmia niihin käyvistä ratkaisuista, ja auttaa lisäämään ymmärrystä haastavasti käyttäytyvän oppilaan mielen toiminnasta. Tavoitteena oli myös antaa luokanopettajille keinoja helpottaa neuropsykologisten sairauksien kanssa oireilevien lapsien päivittäistä toimintaa luokkaympäristössä. Tällä tavalla on mahdollista vähentää tämän lapsen mahdollisuutta syrjäytyä tulevaisuudessa, ja samalla parantaen luokan työrauhaa. Valmiit toimivaksi havaitut toimintamallit tuovat myös itsevarmuutta päivittäiseen luokanopettajan työhön, sillä opettajalla on mahdollisuus ennakoida tilannetta, ja mahdollisuus turvautua ohjeisiin. Teoreettisena lähtökohtana kehitystyölle oli neuropsykiatrinen viitekehys. Teoria rajattiin sopimaan hyödynsaajakoulun tarpeisiin. Valmis opas käsittelee neurokirjon häiriöistä kouluikäisten ADHD:ta ja autisminkirjoa.
Kehitystyössä käytettiin tiedonkeruumenetelminä olemassa olevan kirjallisuuden keräämistä, ja haastatteluja. Kirjallisuudesta hyödyksi käytettiin lääketieteellisiä oppaita, psykiatrien kirjoja neuropsykiatrista ja kasvatustieteen oppaita neurokirjon lasten koulunkäynnistä. Lähteinä käytettiin myös kansainvälistä kirjallisuutta. Haastattelut toteutettiin suullisesti avoimena haastatteluna, ja sähköisesti strukturoituna haastatteluna.
Kehitystuotoksena muodostui kaksiosainen opas. Ensimmäinen osuus esitteli teoriaa kirjallisuudesta koostettuna. Toinen osuus koostui menetelmistä, joita opettaja voi toteuttaa helposti luokkaympäristössä. Menetelmäosuus sisälsi käytännön vinkkejä sekä materiaalien käyttövinkkejä. Tuotos tehtiin myös Powerpoint muotoon, jotta se voisi olla sähköisesti jaettavissa ja helpommin hyödynnettävissä koko henkilöstölle.
Kehitystyössä käytettiin tiedonkeruumenetelminä olemassa olevan kirjallisuuden keräämistä, ja haastatteluja. Kirjallisuudesta hyödyksi käytettiin lääketieteellisiä oppaita, psykiatrien kirjoja neuropsykiatrista ja kasvatustieteen oppaita neurokirjon lasten koulunkäynnistä. Lähteinä käytettiin myös kansainvälistä kirjallisuutta. Haastattelut toteutettiin suullisesti avoimena haastatteluna, ja sähköisesti strukturoituna haastatteluna.
Kehitystuotoksena muodostui kaksiosainen opas. Ensimmäinen osuus esitteli teoriaa kirjallisuudesta koostettuna. Toinen osuus koostui menetelmistä, joita opettaja voi toteuttaa helposti luokkaympäristössä. Menetelmäosuus sisälsi käytännön vinkkejä sekä materiaalien käyttövinkkejä. Tuotos tehtiin myös Powerpoint muotoon, jotta se voisi olla sähköisesti jaettavissa ja helpommin hyödynnettävissä koko henkilöstölle.