Terapeuttisen laitoskasvatuksen toteutuminen lastenkodin arjessa
Jääskeläinen, Anna; Karttunen, Maisa; Lehtonen, Veera (2024)
Jääskeläinen, Anna
Karttunen, Maisa
Lehtonen, Veera
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051913274
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051913274
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Helsingin kaupungin työntekijät toteuttavat terapeuttista laitoskasvatusta lastenkodin arjessa. Haastatteluista kerätyn materiaalin ja aiheeseen liittyvän teorian pohjalta tehtiin kehittämistehtävänä infomateriaali terapeuttisen laitoskasvatuksen peruspiirteistä.
Opinnäytetyön ensimmäisenä tavoitteena oli se, että lastenkoti voi toteuttaa laadukkaampaa terapeuttista laitoskasvatusta. Lastenkodin työntekijät saivat työnsä tueksi infomateriaalin muistuttamaan terapeuttisesta laitoskasvatuksesta. Opinnäytetyön toisena tavoitteena oli opiskelijoiden oman oppimisprosessin syventäminen kehittämistyön näkökulmasta.
Opinnäytetyön tietoperusta muotoutui Timonen-Kallion, Ylirukan & Närhen (2017) kehittämistyöstä Lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnus. Siinä kuvataan Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) muutosohjelmassa tuotettu lastensuojelun työskentelymalli. Terapeuttista laitoskasvatusmallia ei ole tutkittu Suomessa. Tietoperustassa kuvataan lastensuojelun tehtävää ja terapeuttista laitoskasvatusta.
Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina. Keskeiset teemat olivat omaohjaajuus, nuoren kohtaaminen ja arjen rutiininomaisuus. Haastatteluiden yhteydessä käytiin myös dialogia infomateriaalista. Keskustelun ja teorian pohjalta laadittiin infomateriaali terapeuttisesta laitoskasvatuksesta empatiakarttaa hyödyntäen.
Tutkimuksessa keskeisenä tuloksena kuvataan lastenkodissa toteuttavaa terapeuttisesta laitoskasvatusta. Sen perusteella laadittiin kehittämistyönä infomateriaali lastenkodissa toteutettavan terapeuttisen laitoskasvatuksen perusperiaatteista.
Opinnäytetyötä arvioitiin Tracy (2010) artikkelin mukaan laadullisen tutkimuksen arviointikriteeristöä hyödyntäen. Myös opinnäytetyön toimeksiantaja arvioi opinnäytetyön toimivuutta. Kehittämisehdotuksena jatkoa ajatellen olisi hyvä tehdä työntekijöille opas terapeuttisesta laitoskasvatuksesta sekä tutkia terapeuttista laitoskasvatusta asiakkaiden näkökulmasta.
Opinnäytetyön ensimmäisenä tavoitteena oli se, että lastenkoti voi toteuttaa laadukkaampaa terapeuttista laitoskasvatusta. Lastenkodin työntekijät saivat työnsä tueksi infomateriaalin muistuttamaan terapeuttisesta laitoskasvatuksesta. Opinnäytetyön toisena tavoitteena oli opiskelijoiden oman oppimisprosessin syventäminen kehittämistyön näkökulmasta.
Opinnäytetyön tietoperusta muotoutui Timonen-Kallion, Ylirukan & Närhen (2017) kehittämistyöstä Lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnus. Siinä kuvataan Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) muutosohjelmassa tuotettu lastensuojelun työskentelymalli. Terapeuttista laitoskasvatusmallia ei ole tutkittu Suomessa. Tietoperustassa kuvataan lastensuojelun tehtävää ja terapeuttista laitoskasvatusta.
Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina. Keskeiset teemat olivat omaohjaajuus, nuoren kohtaaminen ja arjen rutiininomaisuus. Haastatteluiden yhteydessä käytiin myös dialogia infomateriaalista. Keskustelun ja teorian pohjalta laadittiin infomateriaali terapeuttisesta laitoskasvatuksesta empatiakarttaa hyödyntäen.
Tutkimuksessa keskeisenä tuloksena kuvataan lastenkodissa toteuttavaa terapeuttisesta laitoskasvatusta. Sen perusteella laadittiin kehittämistyönä infomateriaali lastenkodissa toteutettavan terapeuttisen laitoskasvatuksen perusperiaatteista.
Opinnäytetyötä arvioitiin Tracy (2010) artikkelin mukaan laadullisen tutkimuksen arviointikriteeristöä hyödyntäen. Myös opinnäytetyön toimeksiantaja arvioi opinnäytetyön toimivuutta. Kehittämisehdotuksena jatkoa ajatellen olisi hyvä tehdä työntekijöille opas terapeuttisesta laitoskasvatuksesta sekä tutkia terapeuttista laitoskasvatusta asiakkaiden näkökulmasta.