Ilmiöpohjainen oppiminen: Opas varhaiskasvattajille
Westerling, Noona (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052013395
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052013395
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opas varhaiskasvatuksen henkilökunnalle ilmiöpohjaisesta oppimisesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää varhaiskasvatuksen henkilökunnan tietoa sekä mahdollisuuksia käyttää ilmiöpohjaista oppimista varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisäksi oma oppimisprosessi. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä toimeksiantaja päiväkodin kanssa. Teoria pohjautuu Suomen varhaiskasvatuksen asiakirjoihin sekä ilmiöpohjaisen oppimisen teoriaan. Teoriaosuus käsittelee ilmiöpohjaista oppimista, varhaiskasvatuksen ohjaavia asiakirjoja, varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvaa ilmiöpohjaisen oppimisen saralla, ilmiöpohjaista oppimista varhaiskasvatuksessa, ilmiöpohjaisen oppimisen hyötyjä ja ilmiöpohjaisen oppimisen toteuttamista eri ikäluokissa varhaiskasvatuksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä ja kehittämistyön menetelmiksi valikoitui puolistrukturoidut pienryhmähaastattelut sekä kasvattajien passiivinen havainnointi. Haastattelujen avulla kasvattajat kertoivat omaa käsitystä ja lähtökohtia ilmiöpohjaiseen oppimiseen. Havainnointien avulla nähtiin ilmiöpohjaisen oppimisen lähtökohtia käytännössä.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi ilmiöpohjaisen oppimisen opas varhaiskasvattajille. Opas ottaa huomioon varhaiskasvatuksen ohjaavat asiakirjat. Opas toteutettiin ottamalla huomioon kasvattajien lähtökohdat ja käsitykset. Opas sisältää ilmiöpohjaisen oppimisen teoriaa, varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden teoriaa, ilmiöpohjaisen oppimisen toteuttamista eri ikävuosina, pedagogista dokumentointia ilmiöpohjaisessa oppimisessa, esimerkkejä ilmiöpohjaisesta oppimisesta, kuinka toteuttaa ilmiöpohjaista oppimista ja materiaalia ilmiöpohjaisen oppimisen tueksi. Varhaiskasvatusta toteutetaan ohjaavien asiakirjojen mukaan, jonka vuoksi oppaaseen tuotiin esille ohjaavia asiakirjoja. Kehittämistyön tuotosta voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksessa työskenneltäessä. Jatkokehittämisestä on pohdittu, että tuotosta voidaan kehittää uusimman teorian avulla, kun ilmiöpohjaisesta oppimisesta saadaan uutta teoriaa.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä ja kehittämistyön menetelmiksi valikoitui puolistrukturoidut pienryhmähaastattelut sekä kasvattajien passiivinen havainnointi. Haastattelujen avulla kasvattajat kertoivat omaa käsitystä ja lähtökohtia ilmiöpohjaiseen oppimiseen. Havainnointien avulla nähtiin ilmiöpohjaisen oppimisen lähtökohtia käytännössä.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi ilmiöpohjaisen oppimisen opas varhaiskasvattajille. Opas ottaa huomioon varhaiskasvatuksen ohjaavat asiakirjat. Opas toteutettiin ottamalla huomioon kasvattajien lähtökohdat ja käsitykset. Opas sisältää ilmiöpohjaisen oppimisen teoriaa, varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden teoriaa, ilmiöpohjaisen oppimisen toteuttamista eri ikävuosina, pedagogista dokumentointia ilmiöpohjaisessa oppimisessa, esimerkkejä ilmiöpohjaisesta oppimisesta, kuinka toteuttaa ilmiöpohjaista oppimista ja materiaalia ilmiöpohjaisen oppimisen tueksi. Varhaiskasvatusta toteutetaan ohjaavien asiakirjojen mukaan, jonka vuoksi oppaaseen tuotiin esille ohjaavia asiakirjoja. Kehittämistyön tuotosta voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksessa työskenneltäessä. Jatkokehittämisestä on pohdittu, että tuotosta voidaan kehittää uusimman teorian avulla, kun ilmiöpohjaisesta oppimisesta saadaan uutta teoriaa.