Koulukuraattorin työ varhaiskasvatuksessa
Holkko, Suvi (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052113794
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052113794
Tiivistelmä
Varhaiskasvatuksen, peruskoulun ja toisen asteen kuraattorien työtehtävät vaihtelevat kouluasteiden mukaan eri ikäisten oppilaiden tarpeiden vuoksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa siitä, mitä koulukuraattorin työ on varhaiskasvatuksessa ja painottuuko työ yksilölliseen vai yhteisölliseen työhön.
Teoreettinen viitekehys perustuu Opetushallituksen tuottamaan tietoon ja julkaisuihin sekä alan lainsäädäntöön. Tutkimusosio toteutettiin laadullisen eli kvalitatiivisen menetelmien keinoin. Aineisto kerättiin haastattelemalla Pohjanmaan Hyvinvointialueen varhaiskasvatuksen suomenkielisiä koulukuraattoreita.
Tulosten perusteella varhaiskasvatuksen kuraattoreiden työtehtävien painotuksessa on eroja. Yksilötapaamiset toteutuivat kolmella kuraattorilla kahdeksasta. Loput viisi eivät tavanneet oppilaita yksilötapaamisilla ollenkaan, vaan työskentelivät lähinnä oppilasryhmien kanssa. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että koulukuraattorin työtä toteutetaan varhaiskasvatuksessa huomattavasti vähemmän verrattuna muihin kouluasteisiin, johtuen esimerkiksi siitä, että varhaiskasvatuksen henkilökunta ei ole tottunut hyödyntämään koulukuraattorin tukea. Toisena syynä työn vähäiseen kohdistumiseen varhaiskasvatuksessa nähdään resurssipula.
Varhaiskasvatus on tärkeässä arjen roolissa tunnistamassa jo varhaisessa vaiheessa tuen tarpeita. Resursseja lisäämällä ja kannustamalla varhaiskasvatuksen henkilökuntaa hyödyntämään koulukuraattorin tukea matalalla kynnyksellä, voitaisiin koulukuraattorin työpanosta kohdentaa nykyistä enemmän tukemaan varhaiskasvatuksen työtä.
Teoreettinen viitekehys perustuu Opetushallituksen tuottamaan tietoon ja julkaisuihin sekä alan lainsäädäntöön. Tutkimusosio toteutettiin laadullisen eli kvalitatiivisen menetelmien keinoin. Aineisto kerättiin haastattelemalla Pohjanmaan Hyvinvointialueen varhaiskasvatuksen suomenkielisiä koulukuraattoreita.
Tulosten perusteella varhaiskasvatuksen kuraattoreiden työtehtävien painotuksessa on eroja. Yksilötapaamiset toteutuivat kolmella kuraattorilla kahdeksasta. Loput viisi eivät tavanneet oppilaita yksilötapaamisilla ollenkaan, vaan työskentelivät lähinnä oppilasryhmien kanssa. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että koulukuraattorin työtä toteutetaan varhaiskasvatuksessa huomattavasti vähemmän verrattuna muihin kouluasteisiin, johtuen esimerkiksi siitä, että varhaiskasvatuksen henkilökunta ei ole tottunut hyödyntämään koulukuraattorin tukea. Toisena syynä työn vähäiseen kohdistumiseen varhaiskasvatuksessa nähdään resurssipula.
Varhaiskasvatus on tärkeässä arjen roolissa tunnistamassa jo varhaisessa vaiheessa tuen tarpeita. Resursseja lisäämällä ja kannustamalla varhaiskasvatuksen henkilökuntaa hyödyntämään koulukuraattorin tukea matalalla kynnyksellä, voitaisiin koulukuraattorin työpanosta kohdentaa nykyistä enemmän tukemaan varhaiskasvatuksen työtä.