Traumainformoitu työote hoitotyössä : potilaina seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt
Rantanen, Saara (2024)
Rantanen, Saara
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051913187
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051913187
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia, miten traumainformoidulla työotteella voidaan vähentää sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen hoitotyön potilaskohtaamisissa kokemaa stressiä ja sen myötä kokemusta sairastamisesta. Lisäksi tarkoitus oli tutkia, miten työyhteisö voi itse vaikuttaa kohtaamisiin ja minkälaista hyötyä traumainformoitu työote tuo hoitohenkilöstölle. Opinnäytetyön tavoite oli koota vastaanottotyötä tekeville hoitajille tietoa siitä, miten traumainformoidulla työotteella voi tukea sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien potilaiden kokemusta tasa- ja yhdenvertaisuudesta terveydenhuollossa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin Pub-Med-tietokannasta sekä Lastu-kirjastojen Finna-haun ja Google Scholar -haun avulla. Lisäksi aineistoa haettiin käsin selaamalla löytyneiden artikkeleiden lähdeluetteloita. Aineisto koostuu artikkeleista ja videoista, joissa käsitellään traumainformoitua työotet-ta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen terveydenhuollon kohtaamisissa. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Tulokset osoittivat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen aiempien traumakokemusten vaikuttavan terveydenhuoltoon hakeutumiseen sekä siihen, mitä vastaanottotilanteissa kerrotaan itsestä.
Terveydenhuollon henkilöstöllä ja organisaatioilla on keskeinen asema toteuttaa traumainformoitua työotetta potilastyössä. Potilaiden kokemus oikeudenmukaisesta, yhdenvertaisesta kohtaamisesta sitouttaa heidät hoitoonsa ja mahdollisesti vähentää sairastavuutta jatkossa. Traumainformoidussa organisaatiossa niin potilaat kuin henkilöstökin tuntevat olonsa turvalliseksi. Päätökset tehdään avoimesti, läpinäkyvästi ja yhteistyössä. Potilaiden ja henkilöstön vahvuudet tunnistetaan. Katsauksen tuloksia voivat hyödyntää henkilöstö ja organisaatiot, jotka tekevät vastaanottotyötä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kanssa. The purpose of the study was to examine how the trauma-informed approach in nursing can be used to reduce the stress experienced by gender and sexual minorities and, through this, also affect their experience of their disease. A further aim was to explore how the work community can influence encounters with patients and determine which benefits the trauma-informed approach brings to nursing staff. The pur-pose of this study was to compile information for nurses involved in implementing appointments on how the trauma-informed approach can be used to support the experiences of patients belonging to gender and sexual minorities of equality and non-discrimination in healthcare.
The study was carried out as a descriptive literature review. A literature search was carried out in the Pubmed and Lastufinna databases and on Google Scholar, and a further manual search was implemented using the references included in the articles yielded by the former. The research data comprised articles and videos concerned with the application of the trauma-informed approach in healthcare encounters of sexual and gender minorities. The data were analysed using qualitative content analysis. The results show that the previous trauma experiences of sexual and gender minori-ties influence their seeking of healthcare services as well as the content they share about themselves during appointments.
The healthcare personnel and organisation play a key role in applying the trauma-informed approach when working with patients. When patients experience the encounters as fair and equal, they are more committed to their treatment and may have lower future morbidity. In a trauma-informed organisation, both patients and personnel feel safe and decisions are made openly, transparently and in collaboration. The orga-nisation identifies the strengths of patients and personnel. The results of this review can be utilised by personnel and organisations involved in appointments with sexual and gender minorities.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin Pub-Med-tietokannasta sekä Lastu-kirjastojen Finna-haun ja Google Scholar -haun avulla. Lisäksi aineistoa haettiin käsin selaamalla löytyneiden artikkeleiden lähdeluetteloita. Aineisto koostuu artikkeleista ja videoista, joissa käsitellään traumainformoitua työotet-ta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen terveydenhuollon kohtaamisissa. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Tulokset osoittivat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen aiempien traumakokemusten vaikuttavan terveydenhuoltoon hakeutumiseen sekä siihen, mitä vastaanottotilanteissa kerrotaan itsestä.
Terveydenhuollon henkilöstöllä ja organisaatioilla on keskeinen asema toteuttaa traumainformoitua työotetta potilastyössä. Potilaiden kokemus oikeudenmukaisesta, yhdenvertaisesta kohtaamisesta sitouttaa heidät hoitoonsa ja mahdollisesti vähentää sairastavuutta jatkossa. Traumainformoidussa organisaatiossa niin potilaat kuin henkilöstökin tuntevat olonsa turvalliseksi. Päätökset tehdään avoimesti, läpinäkyvästi ja yhteistyössä. Potilaiden ja henkilöstön vahvuudet tunnistetaan. Katsauksen tuloksia voivat hyödyntää henkilöstö ja organisaatiot, jotka tekevät vastaanottotyötä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kanssa.
The study was carried out as a descriptive literature review. A literature search was carried out in the Pubmed and Lastufinna databases and on Google Scholar, and a further manual search was implemented using the references included in the articles yielded by the former. The research data comprised articles and videos concerned with the application of the trauma-informed approach in healthcare encounters of sexual and gender minorities. The data were analysed using qualitative content analysis. The results show that the previous trauma experiences of sexual and gender minori-ties influence their seeking of healthcare services as well as the content they share about themselves during appointments.
The healthcare personnel and organisation play a key role in applying the trauma-informed approach when working with patients. When patients experience the encounters as fair and equal, they are more committed to their treatment and may have lower future morbidity. In a trauma-informed organisation, both patients and personnel feel safe and decisions are made openly, transparently and in collaboration. The orga-nisation identifies the strengths of patients and personnel. The results of this review can be utilised by personnel and organisations involved in appointments with sexual and gender minorities.