Hyvinvointialue X:n maksuvalmiussuunnittelu ja kassabudjetointi

Abstract

Maksuvalmiuden hallinnan avulla varmistetaan, että yritys kykenee täyttämään tulevat velvoitteensa jatkuvasti. Yrityksellä tulee olla riittävä tietämys tulevien rahavirtojen ajoittumisesta ja määristä sekä hallittava rahavirtojen epätasapainosta syntyvät lyhytaikaiset yli- ja alijäämät mahdollisimman kustannustehokkaasti. Myös hyvinvointialueiden tulee huolehtia riittävästä maksuvalmiudestaan. Maksuvalmiussuunnittelu ja kassabudjetointi ovat avainasemassa maksuvalmiuden hallinnassa. Hyvinvointialueiden ollessa toiminnassa vasta yksi ja puoli vuotta, on niiden maksuvalmiuden suunnittelu ja kassabudjetointi vielä suhteellisen vähän tutkittuja aiheita.

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia hyvinvointialueen maksuvalmiussuunnittelun ja kassabudjetoinnin prosessia kassanhallinnan osa-alueena. Tavoitteena oli saada kokonaiskuva hyvinvointialueen maksuvalmiussuunnittelun ja kassabudjetoinnin nykytilasta ja näihin vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi tavoitteena oli tunnistaa tähän prosessiin liittyvät haasteet tai kriittiset tekijät, joihin vaikuttamalla hyvinvointialueen maksuvalmiussuunnittelua ja kassabudjetointia voitaisiin kehittää.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Tutkimushaastatteluihin osallistui kolme hyvinvointialueella työskentelevää talousasiantuntijaa sekä kaksi johtoasemassa olevaa viranhaltijaa. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että hyvinvointialueen maksuvalmiussuunnittelulle ja kassabudjetoinnille on samoja tarpeita kuin yrityksillä ja prosesseina niissä on tunnistettavissa samoja piirteitä. Erityispiirteeksi todettiin valtion rahoituksen ennustettavuus ja kuukausittaisen maksusyklin tuoma luotettavampi näkymä tulevaisuuden rahavirtoihin pidemmällekin ajanjaksolle, hyvinvointialueen rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa rahavirtojen kokoon ja ajoittumiseen sekä rajatut keinot kassaylijäämien sijoittamiselle ja kassa-alijäämien rahoittamiselle.

Haasteiksi tunnistettiin sisäisten ohjeiden puuttuminen, työaikaresurssien riittämättömyys, prosessin manuaalisuus ja maksuvalmiusraportoinnin vähäisyys. Johtopäätöksinä todettiin, että haasteet voidaan ratkaista laatimalla selkeät sisäiset ohjeet ja toimintamallit maksuvalmiussuunnitteluun ja kassabudjetointiin, maksuvalmiushaasteiden tunnistamiseen sekä viestintään eri ammattiryhmien kesken, luomalla maksuvalmiuden raportointiin selkeät käytänteet, varmistamalla tarvittava osaaminen koulutuksen avulla ja ottamalla käyttöön maksuvalmiuden suunnittelu- ja seurantaohjelma.