Etsivä nuorisotyö Sotkamossa – lukiolaisten tarpeet ja mielikuvat
Seppänen, Marju; Valtanen, Tiina (2024)
Seppänen, Marju
Valtanen, Tiina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052114016
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052114016
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää laadullisen kyselytutkimuksen avulla Sotkamon lukiolaisten mielikuvia, tarvetta ja toiveita etsivälle nuorisotyölle. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa yhteistyön kehittämistä varten Sotkamon etsivän nuorisotyön ja Sotkamon lukion välillä. Tulokset tuottivat hyödynnettävissä olevaa tietoa myös muille moniammatilliseen yhteistyöverkostoon kuuluville sotkamolaisten ja Sotkamossa asuvien nuorten kanssa työskenteleville tahoille.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu Sotkamon etsivän nuorisotyön ja sen toimintatapojen kehittämisen ympärille, keskittyen erityisesti yhteistyön kehittämiseen Sotkamon lukion kanssa. Moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta siinä tarkastellaan lukiolaisten hyvinvointia tuen tarpeiden ja voimavarojen kautta. Lukiolaisten toiveet ja käsitykset etsivästä nuorisotyöstä nivoutuvat myös tärkeäksi osaksi tätä kokonaisuutta. Tutkimuksen tietoperusta pohjautuu etsivän nuorisotyön käsikirjaan, nuorisolakiin 1285/2016, oppivelvollisuuslakiin 1214/2020, alan kirjallisuuteen, aiemmin tehtyihin tutkimuksiin sekä tekemämme kyselytutkimuksen tuloksiin.
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Sotkamon kunnan nuorisotoimi. Tutkimuksessamme käytettävä aineisto kerättiin Sotkamon lukion opiskelijoilta maaliskuun 2024 aikana. Aineisto kerättiin anonyymisti sähköisellä kyselylomakkeella, joka laadittiin käyttäen Webropol-ohjelmaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Sotkamon lukiolaisilla on pääosin myönteinen käsitys etsivästä nuorisotyöstä, ja mielikuvissa korostuivat erityisesti nuorten auttaminen ja tukeminen sekä etsiminen. Vaikka joillakin vastaajilla oli epäselvyyksiä etsivän nuorisotyön tarkoituksesta, nähtiin etsivä nuorisotyö pääasiassa hyödyllisenä ja merkityksellisenä. Lukiolaiset kokivat pääosin oman toimintakykynsä parhaiten omaa hyvinvointiaan ja tavoitteitaan tukevaksi asiaksi, mutta myös muilta saatu tuki osoittautui tärkeäksi tekijäksi. Tuloksista ilmeni, että osa lukiolaisista kokee erilaisia elämänhallintaan ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä haasteita. Keskeisimmät etsivältä nuorisotyöltä toivotut avun ja tuen tarpeet olivat tulevaisuuden suunnitteluun liittyvät asiat, mielenterveyden haasteet sekä opiskelun ja oppimisen haasteet. Tulosten perusteella lukiolaiset toivovat kasvotusten kohtaamisia, nuorille luontevia ja mieluisia toimintatapoja sekä välittävää ja luotettavaa tukea.
Tulevaisuudessa keskeistä on kehittää tiedotusta ja viestintää etsivästä nuorisotyöstä ja siitä, että se tarjoaa tukea kaikille nuorille ja kaikenlaisiin elämäntilanteisiin. Näin etsivän nuorisotyön tarjoamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin ja nuoret voivat saada tarvitsemaansa tukea oikea-aikaisesti. Tärkeää on myös jatkaa etsivän nuorisotyön näkyvyyden ja saavutettavuuden lisäämistä sekä pyrkiä tarjoamaan monipuolisia tukimuotoja vastaamaan nuorten tarpeisiin.
Jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme toiseen Sotkamon toisen asteen oppilaitokseen, Vuokatti Sport Academyyn, suunnattua tutkimusta tai tutkimusta siitä, onko yhteistyön kehittäminen edistynyt Sotkamon lukion ja Sotkamon etsivän nuorisotyön välillä ja millä tavalla. Myös opas etsivästä nuorisotyöstä jaettavaksi Sotkamon toisen asteen oppilaitoksille voisi olla tarpeellinen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu Sotkamon etsivän nuorisotyön ja sen toimintatapojen kehittämisen ympärille, keskittyen erityisesti yhteistyön kehittämiseen Sotkamon lukion kanssa. Moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta siinä tarkastellaan lukiolaisten hyvinvointia tuen tarpeiden ja voimavarojen kautta. Lukiolaisten toiveet ja käsitykset etsivästä nuorisotyöstä nivoutuvat myös tärkeäksi osaksi tätä kokonaisuutta. Tutkimuksen tietoperusta pohjautuu etsivän nuorisotyön käsikirjaan, nuorisolakiin 1285/2016, oppivelvollisuuslakiin 1214/2020, alan kirjallisuuteen, aiemmin tehtyihin tutkimuksiin sekä tekemämme kyselytutkimuksen tuloksiin.
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Sotkamon kunnan nuorisotoimi. Tutkimuksessamme käytettävä aineisto kerättiin Sotkamon lukion opiskelijoilta maaliskuun 2024 aikana. Aineisto kerättiin anonyymisti sähköisellä kyselylomakkeella, joka laadittiin käyttäen Webropol-ohjelmaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Sotkamon lukiolaisilla on pääosin myönteinen käsitys etsivästä nuorisotyöstä, ja mielikuvissa korostuivat erityisesti nuorten auttaminen ja tukeminen sekä etsiminen. Vaikka joillakin vastaajilla oli epäselvyyksiä etsivän nuorisotyön tarkoituksesta, nähtiin etsivä nuorisotyö pääasiassa hyödyllisenä ja merkityksellisenä. Lukiolaiset kokivat pääosin oman toimintakykynsä parhaiten omaa hyvinvointiaan ja tavoitteitaan tukevaksi asiaksi, mutta myös muilta saatu tuki osoittautui tärkeäksi tekijäksi. Tuloksista ilmeni, että osa lukiolaisista kokee erilaisia elämänhallintaan ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä haasteita. Keskeisimmät etsivältä nuorisotyöltä toivotut avun ja tuen tarpeet olivat tulevaisuuden suunnitteluun liittyvät asiat, mielenterveyden haasteet sekä opiskelun ja oppimisen haasteet. Tulosten perusteella lukiolaiset toivovat kasvotusten kohtaamisia, nuorille luontevia ja mieluisia toimintatapoja sekä välittävää ja luotettavaa tukea.
Tulevaisuudessa keskeistä on kehittää tiedotusta ja viestintää etsivästä nuorisotyöstä ja siitä, että se tarjoaa tukea kaikille nuorille ja kaikenlaisiin elämäntilanteisiin. Näin etsivän nuorisotyön tarjoamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin ja nuoret voivat saada tarvitsemaansa tukea oikea-aikaisesti. Tärkeää on myös jatkaa etsivän nuorisotyön näkyvyyden ja saavutettavuuden lisäämistä sekä pyrkiä tarjoamaan monipuolisia tukimuotoja vastaamaan nuorten tarpeisiin.
Jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme toiseen Sotkamon toisen asteen oppilaitokseen, Vuokatti Sport Academyyn, suunnattua tutkimusta tai tutkimusta siitä, onko yhteistyön kehittäminen edistynyt Sotkamon lukion ja Sotkamon etsivän nuorisotyön välillä ja millä tavalla. Myös opas etsivästä nuorisotyöstä jaettavaksi Sotkamon toisen asteen oppilaitoksille voisi olla tarpeellinen.