"Me ollaan täällä lapsia varten!" : positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa varhaiskasvatuksen työntekijöiden käsityksiä ja kokemuksia positiivisesta pedagogiikasta. Teoreettisena viitekehyksenä tarkasteltiin positiivisen pedagogiikan moniulotteisuutta varhaiskasvatuksessa. Käsitteinä ovat varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri, vahvuuspedagogiikka, tunnetaitokasvatus ja sosioemotionaalinen kompetenssi. Tutkimuksen tavoitteena oli nostaa positiivista pedagogiikkaa näkyväksi ja yhteisen keskustelun aiheeksi työyhteisöissä. Tutkimuksessa kartoitettiin miten kasvattajat määrittelevät positiivisen pedagogiikan, näkyykö positiivinen pedagogiikka työotteessa ja miten sen vaikuttavuus koetaan.

Tutkimus toteutettiin ryhmähaastatteluina ja kyselylomaketutkimuksena kahdessa kunnallisessa päiväkodissa eri puolilla Suomea. Tutkimukseen osallistuivat sekä varhaiskasvatuksen opettajat että lastenhoitajat ja ryhmäavustaja. Positiivinen pedagogiikka on käsitteenä tuttu tutkimukseen osallistuneille varhaiskasvatuksen työntekijöille. Yleisimmin käsite määriteltiin hyvän huomaamiseksi, vahvuuksien korostamiseksi, kannustamiseksi ja positiiviseksi ajattelutavaksi. Positiivinen pedagogiikka koetaan merkittäväksi lasten hyvinvoinnin kannalta sekä mielekkääksi työotteeksi. Laajemmassa kontekstissa positiivinen pedagogiikka on vieraampaa. Työntekijöistä suurin osa kokee tarvitsevansa lisää tietoa ja koulutusta positiivisen pedagogiikan menetelmistä positiivisen toimintakulttuurin kehittämiseksi ja yhteisten toimintalinjojen rakentamiseksi.

Varhaislapsuus on merkittävä elämänvaihe. Se on intensiivistä kehityksen sekä oppimisen aikaa ja mitä lapsen elämässä tapahtuu tuona aikana, on merkityksellistä lapsen kannalta niin nykyhetkessä kuin tulevaisuudessa. Lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Jokainen kasvattaja jättää muistijälkiä työssään kohtaamilleen lapsille. Varhaiskasvatuksen yhtenä keskeisenä laatukriteerinä voidaan pitää osaavaa ja riittävää henkilökuntaa. Yhdessä tuotettu näkemys siitä, miten varhaiskasvatusta toteutetaan päiväkodissa tai lapsiryhmässä, on laadukkaan pedagogiikan taustalla. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuureihin on varastoitunut paljon kokemustietoa ja osaamista. Kasvatusperinteitä tulee kuitenkin säännöllisesti päivittää tuoreen tutkimustiedon ja laajentuneen ymmärryksen kautta. Onnistuneesti käytäntöön jalkautettu positiivinen pedagogiikka perustuu tutkittuun tietoon ja teoreettiseen viitekehykseen ja on työmenetelmänä kasvattajan tietoinen valinta.

Varhaiskasvatus on murrostilassa tämän päivän Suomessa. Varhaiskasvatuksen merkitys lapsen kehitykselle tunnustetaan, mutta samalla työntekijöiden kuormittuneisuus on kasvanut. Alan vetovoimaa heikentää työntekijöiden kokemukset resurssien riittämättömyydestä. Positiivisella pedagogiikalla on vaikutusta työhyvinvointiin. Menetelmän käytöllä voisi lisätä alan veto- ja pitovoimaa.

Asiasanat: varhaiskasvatus, positiivinen pedagogiikka, toimintakulttuuri, työhyvinvointi