Taiteillen lapsen ja vanhemman vuorovaikutukseen : taidelähtöisten menetelmien opas Perhetalo Joutsikin työntekijöille
Paljakka, Markus; Vahtervuo-Holopainen, Siru (2024)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Paljakka, Markus
Vahtervuo-Holopainen, Siru
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052013674
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052013674
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä Järvenpään kaupungin Perhetalo Joutsikin työntekijöille. Opinnäytetyön tavoitteena oli tarjota työntekijöille työkaluja lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Kehittämistyöllä haluttiin madaltaa kynnystä ottaa taidelähtöisiä menetelmiä osaksi asiakastyöskentelyä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa menetelmäopas Perhetalo Joutsikin työntekijöille. Kehittämistyön tuotoksena syntyikin Taidelähtöisten menetelmien opas, jossa esitellään yksitoista vuorovaikutusta tukevaa menetelmää. Oppaassa on lisäksi teoriatietoa liittyen taidetyöskentelyyn sekä lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa avataan oppaan rakentumisen kannalta keskeiset käsitteet, joita ovat ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki, lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus sekä taidelähtöiset menetelmät. Teoreettinen viitekehys pohjautuu kehityspsykologiaan ja systeemiseen ajatteluun. Taidetyöskentelyyn liittyvä teoriatieto tukee taidetoiminnan ohjaamista, sekä tuo esiin taiteen merkitystä vuorovaikutuksen tukijana ja mahdollistajana.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä tutkimuksellisen kehittämistyön prosessin mukaisesti. Tutkimukselliset osuudet toteutettiin laadullisin menetelmin. Työntekijöiden näkemyksiä kartoitettiin ensin alkukartoituskyselyllä, jonka tuloksia hyödynnettiin menetelmäoppaan laadinnassa. Menetelmiä tuotiin työntekijöille tutuiksi työpajapäivässä. Työpajapäivään sisältyi ryhmämuotoinen teemahaastattelu, jota käytettiin tukena kehittämistyön arvioinnissa.
Kehittämistyön ja siinä tuotetun oppaan arviointi perustuu työntekijöiden antamaan palautteeseen teemahaastattelun kautta, sekä avoimeen keskusteluun Joutsikin työntekijöiden kanssa prosessin eri vaiheissa. Työntekijät kokivat saaneensa uusia työkaluja erityisesti perhekohtaisen työn toteuttamiseen, sekä kokivat oppaan ja työpajapäivän madaltaneen taidelähtöisten menetelmien käyttöönottamista osaksi asiakastyötä. Saadun palautteen ja tehdyn arvioinnin kautta kehittämistyön voidaan todeta päässeen sille asetettuun tavoitteeseen.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa avataan oppaan rakentumisen kannalta keskeiset käsitteet, joita ovat ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki, lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus sekä taidelähtöiset menetelmät. Teoreettinen viitekehys pohjautuu kehityspsykologiaan ja systeemiseen ajatteluun. Taidetyöskentelyyn liittyvä teoriatieto tukee taidetoiminnan ohjaamista, sekä tuo esiin taiteen merkitystä vuorovaikutuksen tukijana ja mahdollistajana.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä tutkimuksellisen kehittämistyön prosessin mukaisesti. Tutkimukselliset osuudet toteutettiin laadullisin menetelmin. Työntekijöiden näkemyksiä kartoitettiin ensin alkukartoituskyselyllä, jonka tuloksia hyödynnettiin menetelmäoppaan laadinnassa. Menetelmiä tuotiin työntekijöille tutuiksi työpajapäivässä. Työpajapäivään sisältyi ryhmämuotoinen teemahaastattelu, jota käytettiin tukena kehittämistyön arvioinnissa.
Kehittämistyön ja siinä tuotetun oppaan arviointi perustuu työntekijöiden antamaan palautteeseen teemahaastattelun kautta, sekä avoimeen keskusteluun Joutsikin työntekijöiden kanssa prosessin eri vaiheissa. Työntekijät kokivat saaneensa uusia työkaluja erityisesti perhekohtaisen työn toteuttamiseen, sekä kokivat oppaan ja työpajapäivän madaltaneen taidelähtöisten menetelmien käyttöönottamista osaksi asiakastyötä. Saadun palautteen ja tehdyn arvioinnin kautta kehittämistyön voidaan todeta päässeen sille asetettuun tavoitteeseen.