Kohti parempaa palkkatasa-arvoa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää syitä Suomessa esiintyvälle sukupuoltenvälisille palkkaeroille sekä tutkia ilmiön juridisia lähtökohtia EU- ja kansallisen lainsäädännön näkökulmasta. Opinnäytetyössä tarkastellaan lainvalmisteluhanketta, jonka tavoitteena oli parantaa palkka-avoimuutta ja tasa-arvoa sukupuolten välillä. Opinnäytetyössä selvitetään 10.5.2023 annetun palkka-avoimuusdirektiivin (EU 970/2023) pääasiallinen sisältö työnantajan, työntekijän sekä työnhakijan näkökulmasta. Opinnäytetyössä kuvataan aiheen kannalta olennaisimmat nykylainsäädännön lähtökohdat, Sosiaali- ja terveysministeriön tuottama palkka-avoimuusselvitys ja lainvalmisteluhanke sekä palkka-avoimuusdirektiivin sisältö ja vaikutukset direktiivin implementoimisen toteuduttua. Aiheen rajauksen vuoksi palkkasyrjintää tai yleistä tietosuoja-asetusta (EU 2016/679, GDPR) ei käsitellä laajemmin opinnäytetyössä, vaikkakin ne yksittäisissä asiayhteyksissä nostetaan esille.

Tutkimusmenetelmällisesti opinnäytetyö on oikeusdogmaattinen, eli lainopillinen. Menetelmällinen lähtökohtana on tutkia voimassa olevan lain sisältöä hyödyntäen ajantasaista lainsäädäntöä, lakiesityksiä, oikeuskirjallisuutta ja oikeuskäytäntöä. Selvitys- ja lainvalmistelutyön tutkimisessa on lisäksi käytetty Sosiaali- ja terveysministeriön laatimia raportteja sekä lainvalmistelussa julkaistuja asiakirjoja ja lausuntoja. Opinnäytetyössä pyritään antamaan lukijalle käsitys palkkatasa-arvon juridisista lähtökohdista ja siihen liittyvästä kehitystyöstä sekä selventämään palkka-avoimuusdirektiivin tavoitteet sekä sen tuomat muutokset työnantajan, työntekijän sekä työnhakijan näkökulmasta.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee ensimmäiseksi EU-oikeuden perusteita, jotta lukija ymmärtäisi palkka-avoimuusdirektiivin merkityksen ja toimintamekanismin suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön. Teoreettisen viitekehyksen toinen osa käsittelee kansallisen lainsäädännön nykytilaa sekä Sosiaali- ja terveysministeriön palkka-avoimuusselvitystä ja lainvalmisteluhanketta, jonka tavoitteena on selvittää lukijalle palkkatasa-arvoon liittyvää lainsäädäntöä sekä miten sitä on pyritty kansallisella tasolla kehittämään. Kolmannessa osassa käsitellään EU:ssa hyväksytyn palkka-avoimuusdirektiivin sisältöä ja siihen liittyviä oikeussuojakeinoja. Lopuksi opinnäytetyö sisältää tiivistelmän sekä pohdintaosion.

Opinnäytetyössä päädytään siihen, että sukupuoleen perustuva palkkaepätasa-arvo tuomitaan yleisesti niin lainsäädännön kuin myös kaikkien työmarkkinaosapuolien näkökulmasta. Sukupuoltenvälisen palkkaeron osittain selittää työmarkkinoiden vahva sukupuolittuminen. Lisäksi opinnäytetyössä ilmenee, ettei yleistä palkka-avoimuutta ja palkkatasa-arvoa ole kyetty kehittämään toivottuun suuntaan. Palkka-avoimuusdirektiivi tuo uusia oikeuksia erityisesti työntekijälle, mutta myös työnhakijalle sekä velvoittaa työnantajia raportoimaan sukupuoltenvälisistä palkkaeroista sekä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin perusteettomien palkkaerojen poistamiseksi. Direktiivi ei kuitenkaan aukottomasti ratkaise sukupuoltenvälistä palkkaepätasa-arvoa.