Muistioireisen hoito ja kohtaaminen : opas henkilökunnalle palveluasumiseen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opas työikäisen muistioireisen hoidon ja kohtaamisen tueksi Validia Oy:n asumispalvelujen henkilökunnalle. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää henkilökunnan osaamista ja varmuutta sekä parantaa asiakasturvallisuutta.

Opinnäytetyön teoriaosa sisältää tietoa yleisesti muistin toiminnasta sekä muistin haasteista. Tietoperusta koostuu muistisairauksien pääpiirteistä, oireista ja hoitomenetelmistä. Muistisairauksiin liittyvistä käytösoireista nostettiin esiin tyypillisimmät oireet. Työssä perehdyttiin myös yleisimpiin muistin tutkimiseen käytettäviin testeihin ja menetelmiin. Opinnäytetyön teoriaosaan koottiin myös tietoa muistioireisen kohtaamisesta ja kohtaamisen apuna käytettävistä menetelmistä.

Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, jossa käytettiin tutkimusmenetelmänä laadullista tutkimusta. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla, joilla selvitettiin hoitohenkilökunnan tarpeita. Aineisto analysoitiin teemoittelun keinoin ja tuloksista havaittiin, että henkilökunnan kokemukset muistisairaiden kanssa työskentelystä vaihtelivat sekä erilaiset muistioireisten kohtaamiseen liittyvät menetelmät eivät ole olleet käytössä työn apuna, joka vahvisti tarvetta oppaan tekemiseen. Oppaan sisältö rakentui kerätyn aineiston ja teoriatiedon pohjalta.

Opinnäytetyön tuotoksena syntyi 30 sivuinen opas muistioireisen hoitoon ja kohtaamiseen. Oppaaseen sisällytettiin tietoa yleisimmistä muistisairauksista, kohtaamista helpottavista menetelmistä sekä vinkkejä hoidon tueksi. Opas tuotettiin sähköiseen muotoon työelämäkumppanin toiveesta.

Palautteet oppaasta kerättiin sähköisesti sähköpostikyselyn avulla. Palaute oppaasta oli positiivista. Palautekyselyn mukaan opas koettiin selkeäksi ja visuaalisesti kiinnostavaksi sekä sen todettiin sisältävän riittävästi tietoa aiheesta. Palautteen perusteella voidaan havaita, että oppaan tavoitteet onnistuttiin saavuttamaan sekä opas vastasi työelämäkumppanin tarpeisiin.

Jatkokehittämisen kannalta voitaisiin tutkia, onko kohtaamiseen käytettäviä menetelmiä hyödynnetty työssä ja miten hoitokäytänteet ovat muuttuneet oppaan julkaisun jälkeen.

The purpose of this thesis was to produce a guide for the staff of Validia Oy's housing services to support the care and interaction with working-age individuals suffering from memory impairments. The aim of the thesis was to enhance the personnel's skills and confidence and improve customer safety.

The theoretical part of the thesis contains information on the general functioning of memory and the challenges of memory. The theoretical framework consists of the main characteristics, symptoms, and treatment methods of memory disorders. The most common behavioral symptoms associated with memory disorders were identified. The thesis also examined the most common tests and methods used to assess memory. Information on interacting with individuals with memory impairments and the methods used to facilitate interaction were also compiled in the theoretical part of the thesis.

The thesis was conducted as a development project using qualitative research as the research method. The material was collected through the meinterviews to identify the needs of the healthcare personnel. The material was analyzed using thematic analysis. The results indicated that the staff experiences in working with individuals with memory disorders varied. However, alternative methods for interacting with memory-impaired individuals had not been utilized in their work. This reinforced the need for the guide. The content of the guide was based on the collected material and theoretical knowledge.

As a result of the thesis, a 30-page guide on the care and interaction with memory impaired individuals was produced. The guide includes information on the most common memory disorders, methods to facilitate interaction, and tips for supporting care. At the request of the commissioner the guide was produced in electronic format. Feedback on the guide was collected electronically through an email survey.

The feedback on the guide was positive. According to the survey, the guide was considered clear and visually engaging, and it was deemed to contain sufficient information on the topic. Based on the feedback, it can be observed that the objectives of the guide were achieved, and the guide meets the needs of the commissioner.

As a subsequent step it could be examined whether the proposed alternative methods for interaction with memory-impaired individuals have been utilized in practice, and how treatment practices have changed since the publication of the guide.