Hoitohenkilöstön lääkkeettömän hoidon osaamisen kehittäminen perustason palliatiivisessa hoidossa ikäihmisten ympärivuorokautisessa palveluasumisessa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli hoitohenkilöstön lääkkeettömän hoidon osaamisen kehittäminen palliatiivisen hoidon perustasolla ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen kontekstissa. Opinnäytetyön metodologinen lähestymistapa oli toimintatutkimus. Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa hoitohenkilöstön lääkkeettömän hoidon osaamisen nykytilaa palliatiivisen perustason hoidossa ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä Kainuun alueella. Tutkimuskysymys oli, mikä on hoitohenkilöstöllä lääkkeettömän hoidon osaamisen nykytila ikäihmisten perustason palliatiivisessa hoidossa? Aineisto analysoitiin abduktiivisella sisällönanalyysillä. Tulokseksi saatiin lääkkeettömän hoidon osaamisen vahvuusalueita sekä osaamisen kehittämistä vaativia osa-alueita. Lääkkeettömän hoidon osaaminen palliatiivisen hoidon perustasolla oli vaihtelevaa mutta merkittävästi osaamista oli vuorovaikutusosaamisen ja yksilöllisen palliatiivisen hoidon osaamisen kompetensseissa. Toisen syklin tarkoitus oli kuvata aikaisemman tutkimustiedon perusteella olemassa olevaa hoitohenkilöstön lääkkeettömän hoidon osaamista ikäihmisten palliatiivisen hoidon kontekstissa. Menetelmänä oli järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Tiedonhakua ohjasivat hakusanat ja -lausekkeet. Tutkimusaineistoa haettiin järjestelmällisellä haulla Finna.fi, Medic, Cinahl Ebcso, Tiede ja tutkimus.fi sekä Academic Search Complete tietokannoista ennalta määriteltyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Tutkimusten laadun ja luotettavuuden arvioinnin jälkeen hakuprosessin tuloksena mukana oli 14 tutkimusta. Tutkimuksista saatu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tutkimuskysymys oli, mitä lääkkeettömän hoidon osaamista hoitohenkilöstöllä on oltava ikäihmisen perustason palliatiivisessa hoidossa? Osaamista kuvaavat yläluokat olivat henkinen tuki, dialoginen osaaminen ja asiakaslähtöinen osaaminen, joista muodostui kokoavaksi luokaksi lääkkeettömän hoidon yksilöllinen osaaminen. Tuloksia reflektoitiin ensimmäisen syklin tuloksien kanssa yhteenvedon omaisesti. Tulokset vahvistivat toisiaan ja kehitettäviä osaamisia nousi kaikista yläluokista. Kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata lääkkeettömän hoidon osaamisen kehittämisen suunnitelma, johon ohjausryhmä nosti osaamisen kehittämisen lähtökohdaksi lääkkeettömien hoitomenetelmien tunnistamisen. Osaamisen kehittämisen aihe liittyi asiakaslähtöisen hoitotyön teoreettiseen osaamiseen. Kehittämiskysymys oli, miten lääkkeettömän hoidon osaamista voidaan kehittää? Pilotointi muodosti oman sivusyklinsä, jonka tarkoitus oli kuvata osaamisen kehittämisen suunnitelman pilotointia soveltuvin osin. Kehittämiskysymyksenä oli, miten valittu kehittämisinterventio edisti osaamisen kehittämisen tavoitteen saavuttamista hoitohenkilökunnan lääkkeettömän hoidon osaamisen kehittämisen tarpeeseen? Sivusyklissä havainnointimenetelmänä käytettiin fasilitoivaa arviointikeskustelua ja muistiinpanoja. Lääkkeettömän hoidon osaamisen kehittämisen suunnitelman sisältöä sekä pilotointia arvioitiin SWOT-analyysiä ja itsearviointeja hyödyntäen. Neljännessä syklissä kuvattiin osaamisen kehittämisen prosessiin liittyvä implementointisuunnitelma. Kehittämiskysymys oli, miten hoitotyön kirjaaminen implementoidaan työyksikköön? Osaamisen kehittämisen suunnitelmaan kirjattu lääkkeettömän hoitotyön kirjaamisen osaaminen juurrutetaan käytäntöön palliatiivisen hoidon kontekstissa Ottawa-mallia mukaillen. Johtopäätöksinä todetaan lääkkeettömän hoidon osaamisen olevan vaihtelevaa ja osaamisen kehittämistä tarvitaan usealla osaamisalueella. Osaamisen kehittämisen lähtökohta oli lääkkeettömän hoidon tunnistamisessa ja sitä kautta lääkkeettömän hoidon merkityksen ymmärtämisessä ja korostamisessa osana asukkaan kokonaishoitoa. Jatkotutkimusaiheena esitetään hoitotyötä avustavien l. hoiva-avustajien lääkkeettömän hoidon osaamisen kehittämistä ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen tai kotihoidon kontekstissa.