Psykososiaaliset kuormitustekijät asiantuntijaorganisaatiossa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa työhyvinvointia toimeksiantajayrityksessä sekä tuottaa tietoa työhyvinvointistrategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimeksiantaja on valtakunnallisesti Suomessa toimiva kiinteistövahinkojen asiantuntijayritys.

Työn tarkoitus oli tuottaa tietoa asiakasrajapinnassa työskentelevien asiantuntijoiden psykososiaalisista kuormitustekijöistä. Kuormitustekijöiden lisäksi tarkoitus oli tunnistaa työn imua lisääviä työn voimavaroja ja selvittää miten kuormitustekijöihin kohdistettavien toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan jatkossa mitata.

Tutkimus suoritettiin laadullisin menetelmin, puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Tulosten analysointivaiheessa käytettiin apuna empatiakarttaa havainnollistamaan miten psykososiaalinen työympäristö vaikuttaa työntekijään.

Tietoperustana työssä käsitellään Suomen lainsäädäntöä, joka ohjaa työnantajien toimintaa työpaikoilla työhyvinvoinnin edistämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön linjaukset sekä tutkimustieto työoloista Suomessa antavat ajankohtaista tietoa työhyvinvoinnin ohjaamisesta ja valvonnasta sekä tämänhetkisestä työhyvinvoinnin tilasta. Teoriaosuudessa käsitellään työhyvinvointia yleisesti sekä syvennytään psykososiaalisiin kuormitustekijöihin, ja niiden aiheuttamaan stressiin sekä työn imun lisäämiseen.

Keskeisenä tuloksena tutkimuksen avulla löydettiin työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä kuormitus- ja voimavaratekijöitä. Tutkimuksen perusteella lisäämällä työyhteisön vuorovaikutusta ja jakamalla tietoa voidaan vähentää työn kuormittavuutta.

Kuormituksen vähentämiseksi tulisi panostaa koulutukseen, ja tiedon jakamiseen. Tietoa voitaisi jakaa lyhyissä vuorovaikutteisissa webinaareissa sekä lisäämällä organisaation verkko-oppimisalustalle tietoiskuja työhön liittyvistä teemoista. Käynnistämällä mentorointiohjelma jaetaan tehokkaasti asiantuntijatyössä tarvittavaa hiljaista tietoa, sekä vahvistetaan asiantuntijuutta. Kuormitustekijöihin kohdistettuja toimenpiteitä voidaan jatkossa seurata TIKKA-menetelmän avulla.

Haastatteluista saatujen vastausten ja niiden analyysin pohjalta asiantuntijatyötä voidaan kehittää kattavasti. Psykososiaalisten kuormitustekijöiden vähentämisen lisäksi vastauksia voidaan hyödyntää työntekijäprofiilien luomisessa, sekä rekrytoinneissa. Analyysi auttaa ymmärtämään asiantuntijatyön sisältöä ja vaatimuksia laajasti.