Jaettu tila : yhteisasuntokonsepti kerrostaloon
Romppainen, Nella (2024)
Romppainen, Nella
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214335
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214335
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin, mitä tarpeita syntyy yhteisasunnossa ja miten asuntosuunnittelulla voidaan tehdä toimiva kuuden henkilön yhteisasunto kerrostaloasuntoon. Yhteisöasuntoja löytyy lähinnä julkisella puolella palveluasumisen eri muodoissa, kuten vanhuksille suunnatuissa asumisyksiköissä ja tuetussa asumisessa. Asuntotuotannossa tulisi kiinnittää erilaisten elämäntyylien huomioimiseen, sillä yhteisöllinen asuminen ja jakamistalous on nouseva trendi 2020-luvulla. Länsimaissa yleistyvä parisuhteettomuus ajaa myös ihmisiä asumaan enemmän yksin tahtomattakaan, koska muita vaihtoehtoja ei ole tarjolla.
Taustatietona selvitettiin asuntorakentamiseen historiaa 1900-luvulla, ja asuntosuunniteluun vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyötä varten toteutettiin yhteisöasumisen kysely, jonka kysymykset käsittelivät yhteisöasumisen sosiaalista puolta ja asuntosuunnitteluun vaikuttavia tekijöitä. Suunnitteluprosessissa käytettiin hyödyksi tuloksien vastauksia sekä opinnäytetyön tekijän omia käytännönhavaintoja yhteisasumisesta.
Toteutunut suunnitelma on konsepti, joka voi toimia ohjeellisena apuna suunnittelijalle, rakennuttajille, rakentajille tai asunnon omistajille, jotka haluavat muuttaa asunnon yhteisasunto käyttöön. Akustiikkaan, säilytykseen, yksityiseen tilaan ja tilojen toimintoihin on kiinnitetty huomiota asumisviihtyvyyden parantamiseksi. Työn lopputulos esittää sen, että yhteisasunto poikkeaa tavallisesta asunnosta, mutta yhteisöllisessä asumismuodossa syntyvät tarpeet eivät ole liian vaativia toteutettavaksi.
Taustatietona selvitettiin asuntorakentamiseen historiaa 1900-luvulla, ja asuntosuunniteluun vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyötä varten toteutettiin yhteisöasumisen kysely, jonka kysymykset käsittelivät yhteisöasumisen sosiaalista puolta ja asuntosuunnitteluun vaikuttavia tekijöitä. Suunnitteluprosessissa käytettiin hyödyksi tuloksien vastauksia sekä opinnäytetyön tekijän omia käytännönhavaintoja yhteisasumisesta.
Toteutunut suunnitelma on konsepti, joka voi toimia ohjeellisena apuna suunnittelijalle, rakennuttajille, rakentajille tai asunnon omistajille, jotka haluavat muuttaa asunnon yhteisasunto käyttöön. Akustiikkaan, säilytykseen, yksityiseen tilaan ja tilojen toimintoihin on kiinnitetty huomiota asumisviihtyvyyden parantamiseksi. Työn lopputulos esittää sen, että yhteisasunto poikkeaa tavallisesta asunnosta, mutta yhteisöllisessä asumismuodossa syntyvät tarpeet eivät ole liian vaativia toteutettavaksi.