Lastensuojelun työyhteisön näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja johtamisesta : ”Näitä pieniä juttuja, mistä saattaakin tulla sit isoja”

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kohdeorganisaation työntekijöiden kokemuksia työhyvinvoinnista sekä kartoittaa toiveita työhyvinvoinnin johtamisesta. Työyhteisöllä oli useiden muutoksien vuoksi takanaan poikkeuksellinen toimintavuosi. Tämän takia opinnäytetyön tarkoituksena oli myös lisätä henkilöstön työtyytyväisyyttä mahdollistamalla heidän aktiivinen osallistumisensa kehittämistyöpajoihin. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda yhdessä työntekijöiden kanssa työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma työyhteisöön. Työpajatyöskentelyn tuloksena syntyneen työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman oli myös tarkoitus välillisesti vaikuttaa asiakastyöhön myönteisesti. Tavoitteena oli saada kahdesta viiteen konkreettista, uutta käytäntöä, jotka voidaan työpajojen jälkeen viedä työn arkeen. Tavoitteena oli myös, että yhdessä laaditut kehittämistoimenpiteet tukevat esihenkilöä työhyvinvoinnin johtamisessa.

Teoreettinen viitekehys koostuu työhyvinvoinnista ja psykososiaalisen kuormituksen vaikutuksista työhyvinvointiin. Lisäksi tietoperustassa on käsitelty työhyvinvoinnin johtamista ja muutosjohtamista. Tarkastelussa on huomioitu myös työhön sitoutuminen ja yhteisöllisyyden vaikutus työhyvinvointiin.

Kehittämissuunnitelman laadinta toteutettiin kommunikatiivisena toimintatutkimuksena. Toimintatutkimus rakentui kahdesta työpajasta, jossa käytimme yhteiskehittämisen menetelmiä. Yksikössä on kaksi osastoa, joista työpajoihin osallistuivat kaikki toisella osastolla työvuorossa olleet työntekijät, ja osan ajasta mukana olivat myös esihenkilöt. Kehittämistoiminnan yhteiskehittämisen menetelmiksi valitsimme Aivoriihi-, Liikennevalo- sekä Tulevaisuuden muistelu –menetelmät.

Opinnäytetyön aineistonkeruu toteutettiin työpajoissa keräämällä tietoa työyhteisön työhyvinvoinnin nykytilasta ja näkemyksistä työhyvinvoinnin johtamiseen. Yhteiskehittämisen menetelmillä saatiin myös aineistoa siitä, kuinka nykytilaa voisi työyhteisössä kehittää aiempaa paremmaksi. Opinnäytetyömme aineisto on laadullista aineistoa, joten hyödynsimme aineiston analyysissa sisällönanalyysia ja teemoittelua, joka on yksi sisällönanalyysin muoto. Tarkastelimme työhyvinvoinnin kehittämistarpeita työyhteisön sekä johtamisen näkökulmasta. Tutkimme, mihin asioihin työntekijät kaipasivat muutosta työhyvinvointinsa edistämiseksi. Lisäksi halusimme saada tietoa siitä, millaista työhyvinvoinnin johtamista työntekijät toivoivat sekä millaisia ratkaisuja onnistutaan luomaan työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemiseksi.

Opinnäytetyön keskeisinä tuloksina muodostui selkeästi neljä (4) pääkategoriaa, joihin työhyvinvoinnin kehittämistarpeet liittyivät. Näitä olivat palautteenanto, työyhteisön arvot, yhteisesti sovitut toimintatavat sekä psykososiaaliset kuormitustekijät. Työyhteisö toi enemmän esille kehittämiskohteita oman työhyvinvoinnin kehittämiseen kuin työhyvinvoinnin johtamiseen. Työyhteisö nosti kolme uutta toimintatapaa, jotka haluttiin viedä käytäntöön ja jotka kirjattiin työyhteisön kehittämissuunnitelmaan. Näitä olivat säännölliset keskustelut esihenkilön kanssa, vuoron purku -toimintatapa sekä työyhteisön yhteisten pelisääntöjen ja toimintatapojen kirjaaminen. Työpajassa valituille kehittämiskohteille sovittiin raamit, aikataulu ja vastuuhenkilöt.