Ketterän toiminnan kehittäminen asiantuntijaorganisaatiossa: case Työturvallisuuskeskus
Paukkonen, Pasi (2024)
Paukkonen, Pasi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052314743
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052314743
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia ja kehittää Työturvallisuuskeskuksen hanketoiminnan prosessia ketterään suuntaan konkreettisten toimenpiteiden kautta. Tavoitteena on myös määrittää ja kuvata mitä ketterä toiminta tarkoittaa organisaation hanketoiminnassa. Opinnäytetyön yhtenä tarkoituksena on luoda hanketoimintaan konkreettinen suunnittelumalli Business Model Canvasin pohjalta. Tarkoituksena on ottaa maltillisia askeleita kohti ketterää toimintaa.
Tietoperustassa käydään läpi ketterän toiminnan taustoja ja historiaa. Projektinhallinnan malleista esitellään kaksi yleisesti käytetyintä mallia, vesiputousmalli ja ketterän kehittämisen malli. Lisäksi tietoperustassa esitellään muutamia yleisiä ketteriä menetelmiä, pienin julkaisukelpoinen tuote -käsitettä (minimum viable product. MVP) ja Business Model Canvasia. Ketterän toiminnan kehittämisessä lähestymistapana käytettiin toimintatutkimusta. Kehittämistyö sisälsi kehittämisryhmän alkuhaastattelut ja kolme kehittämistyöpajaa sekä tutkimuskysymysten tarkentuessa myös arviointihaastattelut hanketoiminnan muutoksista.
Kehittämistyön tuloksena ketterän toiminnan prosessikuvauksesta työstettiin versio, jonka pohjalta hanketoiminnan uusi prosessikuvaus luodaan. Business Model Canvas -pohjaista suunnittelutyökalua ei toteutettu päällekkäisen järjestelmäprojektin takia. Tässä kehittämistyössä esille nousseet hanketoiminnan uudet käytännöt (toimintasuunnitelma, budjetointikäytännön muutos, jatkuva hankehyväksyntä) otettiin kehittämistyön loppuvaiheessa käyttöön ja käytäntöjä arvioitiin toimintatutkimuksen reflektiovaiheessa. Opinnäytetyön sivutuotoksena syntyi hanketoiminnan menetelmäpaketti.
Opinnäytetyön tulokset tukivat maltillista ketterän toiminnan edistämistä organisaatiossa. Tulosten luotettavuuden kannalta olisi ollut olennaista saada ketterästä toiminnasta laajemmin näkemyksiä myös verkostolta. Myös ketterän toiminnan ulottuvuuksia olisi ollut hyvä tarkastella kokonaisvaltaisemmin. Nyt kehittämistyö keskittyi pitkälti työkalujen, prosessien ja käytäntöjen tarkasteluun ja kehittämiseen. Kehittämisehdotuksia olivat hankebudjetoinnin seurannan kehittäminen, ketterän toiminnan kokonaisvaltaisempi kehittäminen, organisaaton sisäisten sidosryhmien yhteistyön kehittäminen ja ketterän toiminnan laajempi hyödyntäminen organisaatiossa.
Tietoperustassa käydään läpi ketterän toiminnan taustoja ja historiaa. Projektinhallinnan malleista esitellään kaksi yleisesti käytetyintä mallia, vesiputousmalli ja ketterän kehittämisen malli. Lisäksi tietoperustassa esitellään muutamia yleisiä ketteriä menetelmiä, pienin julkaisukelpoinen tuote -käsitettä (minimum viable product. MVP) ja Business Model Canvasia. Ketterän toiminnan kehittämisessä lähestymistapana käytettiin toimintatutkimusta. Kehittämistyö sisälsi kehittämisryhmän alkuhaastattelut ja kolme kehittämistyöpajaa sekä tutkimuskysymysten tarkentuessa myös arviointihaastattelut hanketoiminnan muutoksista.
Kehittämistyön tuloksena ketterän toiminnan prosessikuvauksesta työstettiin versio, jonka pohjalta hanketoiminnan uusi prosessikuvaus luodaan. Business Model Canvas -pohjaista suunnittelutyökalua ei toteutettu päällekkäisen järjestelmäprojektin takia. Tässä kehittämistyössä esille nousseet hanketoiminnan uudet käytännöt (toimintasuunnitelma, budjetointikäytännön muutos, jatkuva hankehyväksyntä) otettiin kehittämistyön loppuvaiheessa käyttöön ja käytäntöjä arvioitiin toimintatutkimuksen reflektiovaiheessa. Opinnäytetyön sivutuotoksena syntyi hanketoiminnan menetelmäpaketti.
Opinnäytetyön tulokset tukivat maltillista ketterän toiminnan edistämistä organisaatiossa. Tulosten luotettavuuden kannalta olisi ollut olennaista saada ketterästä toiminnasta laajemmin näkemyksiä myös verkostolta. Myös ketterän toiminnan ulottuvuuksia olisi ollut hyvä tarkastella kokonaisvaltaisemmin. Nyt kehittämistyö keskittyi pitkälti työkalujen, prosessien ja käytäntöjen tarkasteluun ja kehittämiseen. Kehittämisehdotuksia olivat hankebudjetoinnin seurannan kehittäminen, ketterän toiminnan kokonaisvaltaisempi kehittäminen, organisaaton sisäisten sidosryhmien yhteistyön kehittäminen ja ketterän toiminnan laajempi hyödyntäminen organisaatiossa.