Pohjois-Karjalan metsänomistajien suhtautuminen metsävakuuttamiseen
Meriläinen, Oona; Metso, Lyydia (2024)
Meriläinen, Oona
Metso, Lyydia
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415226
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415226
Tiivistelmä
Ilmastonmuutoksen myötä metsätuhojen odotetaan lisääntyvän koko Suomessa. Metsänomistajille metsävakuutukset ovat keino turvautua metsätuhojen aiheuttamilta taloudellisilta tappioilta.
Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalalle ja siinä tutkittiin yksityisten metsänomistajien suhtautumista metsävakuuttamiseen ja heidän tietämystään metsätuhoista. Lisäksi selvitettiin metsänomistajien syitä metsävakuutusten ottamiselle tai vakuuttamatta jättämiselle sekä heidän kykyään nimetä yleisimpiä metsätuhojenaiheuttajia ja tuntemustaan omien metsiensä terveydentilasta.
Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen eli määrällinen ja aineisto kerättiin kyselylomakkeella. Webropol-kysely lähetettiin sähköisen uutiskirjeen mukana. Kyselyyn vastasi 543 metsänomistajaa ja vastausprosentiksi muodostui 25,9 %. Tulokset analysoitiin ristiintaulukoimalla, khiin neliö -testillä ja teemoittamalla.
Tulosten perusteella Pohjois-Karjalan metsänomistajista 72 % on vakuuttanut metsänsä. Suurimpana syynä vakuuttamiselle oli metsänomistajien halu turvata metsänsä taloudellinen tuotto mahdollisia metsätuhoja vastaan. Metsänomistajat olivat tietoisia siitä, millaiset metsätuhot olivat uhkana heidän metsilleen ja kuinka tuhoja voitaisiin ehkäistä. Jatkotutkimuksena opinnäytetyö voidaan toistaa muissa maakunnissa.
Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalalle ja siinä tutkittiin yksityisten metsänomistajien suhtautumista metsävakuuttamiseen ja heidän tietämystään metsätuhoista. Lisäksi selvitettiin metsänomistajien syitä metsävakuutusten ottamiselle tai vakuuttamatta jättämiselle sekä heidän kykyään nimetä yleisimpiä metsätuhojenaiheuttajia ja tuntemustaan omien metsiensä terveydentilasta.
Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen eli määrällinen ja aineisto kerättiin kyselylomakkeella. Webropol-kysely lähetettiin sähköisen uutiskirjeen mukana. Kyselyyn vastasi 543 metsänomistajaa ja vastausprosentiksi muodostui 25,9 %. Tulokset analysoitiin ristiintaulukoimalla, khiin neliö -testillä ja teemoittamalla.
Tulosten perusteella Pohjois-Karjalan metsänomistajista 72 % on vakuuttanut metsänsä. Suurimpana syynä vakuuttamiselle oli metsänomistajien halu turvata metsänsä taloudellinen tuotto mahdollisia metsätuhoja vastaan. Metsänomistajat olivat tietoisia siitä, millaiset metsätuhot olivat uhkana heidän metsilleen ja kuinka tuhoja voitaisiin ehkäistä. Jatkotutkimuksena opinnäytetyö voidaan toistaa muissa maakunnissa.