Tuulivoimapuistojen vuosihuoltojen optimointi
Lehti, Eetu (2024)
Lehti, Eetu
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415546
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415546
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli tutkia Suomen Hyötytuuli Oy:n tuulivoimapuistojen vuosihuoltojen optimointia. Työssä on käytetty runsaasti Suomen Hyötytuulen sisäiseen käyttöön tarkoitettua materiaalia, jota ei voi tässä työn julkisessa versiossa kokonaisuudessaan esittää. Osa työn materiaalista on mukailtu niin, että sisäiseen käyttöön tarkoitettu materiaali ei ole tunnistettavissa.
Työn tekeminen aloitettiin tuulivoimatekniikan perusteista ja edellytyksistä maalla sekä merellä. Työssä käytiin läpi myös tuulivoimalan huollon keskeisiä asioita, kuten mekanismeja ja komponentteja, sekä niiden vuosihuoltoa.
Seuraavaksi käsiteltiin itse optimointiin keskeisiä asioita. Optimointi tehtiin monesta eri näkökulmasta. Keskeisempiä tutkittavia näkökantoja olivat: ajoitukset olosuhteiden, resurssien, tuotannon, sähkön kysynnän, hinnan sekä asentajien haastatteluissa esiin tulleiden kehitysideoiden perusteella.
Tuulivoimalan käytettävyyttä koskevassa osiossa on esitetty tuulivoimaan keskittyviä käytettävyyslaskentoja ja kaavoja. Suomen Hyötytuulen laskentatavat ja kaavat on esitetty opinnäytetyössä yrityksen sisäiseen käyttöön.
Asentajien haastatteluissa haettiin kehityskohteita vuosihuoltokokonaisuuden läpivientiin. Havainnot kirjattiin ja esitettiin opinnäytetyössä. Päällimmäisiksi kehityskohteiksi nousivat resurssit, sekä erilaisten vuosihuoltotöiden yhteensovittaminen.
Optimaalisen ajoituksen saamiseksi mallinnettiin esimerkkivuosihuolto, jossa hyödynnettiin esimerkinomaista geneeristä 4 MW voimalaa ja sen tehokäyrää. Sijoittamalla tehokäyrästä saatu teoreettinen tuotanto tietyillä tuulialueilla kerrottuna sähköenergian tarpeella, saimme vertailu kelpoista tietoa vuosihuollon ajoituksen sijoittamisesta.
Loppuun on lisätty yhteenveto tuloksista, sekä pohdittu optimaaliseen tulokseen pääsyä. Korostettuna tässä osiossa oli jälleen vuosihuollon ajoitus, sekä huomioitavat asiat, kuten tuotanto, resurssit ja olosuhteet. Lisäksi pohdittiin tuulivoiman vuosihuoltoon kohdistuvia tulevaisuuden näkymiä, sekä haasteita.
Työn tekeminen aloitettiin tuulivoimatekniikan perusteista ja edellytyksistä maalla sekä merellä. Työssä käytiin läpi myös tuulivoimalan huollon keskeisiä asioita, kuten mekanismeja ja komponentteja, sekä niiden vuosihuoltoa.
Seuraavaksi käsiteltiin itse optimointiin keskeisiä asioita. Optimointi tehtiin monesta eri näkökulmasta. Keskeisempiä tutkittavia näkökantoja olivat: ajoitukset olosuhteiden, resurssien, tuotannon, sähkön kysynnän, hinnan sekä asentajien haastatteluissa esiin tulleiden kehitysideoiden perusteella.
Tuulivoimalan käytettävyyttä koskevassa osiossa on esitetty tuulivoimaan keskittyviä käytettävyyslaskentoja ja kaavoja. Suomen Hyötytuulen laskentatavat ja kaavat on esitetty opinnäytetyössä yrityksen sisäiseen käyttöön.
Asentajien haastatteluissa haettiin kehityskohteita vuosihuoltokokonaisuuden läpivientiin. Havainnot kirjattiin ja esitettiin opinnäytetyössä. Päällimmäisiksi kehityskohteiksi nousivat resurssit, sekä erilaisten vuosihuoltotöiden yhteensovittaminen.
Optimaalisen ajoituksen saamiseksi mallinnettiin esimerkkivuosihuolto, jossa hyödynnettiin esimerkinomaista geneeristä 4 MW voimalaa ja sen tehokäyrää. Sijoittamalla tehokäyrästä saatu teoreettinen tuotanto tietyillä tuulialueilla kerrottuna sähköenergian tarpeella, saimme vertailu kelpoista tietoa vuosihuollon ajoituksen sijoittamisesta.
Loppuun on lisätty yhteenveto tuloksista, sekä pohdittu optimaaliseen tulokseen pääsyä. Korostettuna tässä osiossa oli jälleen vuosihuollon ajoitus, sekä huomioitavat asiat, kuten tuotanto, resurssit ja olosuhteet. Lisäksi pohdittiin tuulivoiman vuosihuoltoon kohdistuvia tulevaisuuden näkymiä, sekä haasteita.