Strategiaviestintä organisaatiossa
Ruppert, Yada (2024)
Ruppert, Yada
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052515670
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052515670
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää organisaation strategiaviestintää. Tarkoituksena on selvittää paikallisen tehtaan strategiaviestintää otannan avulla ja koota yhteen keskeisiä teemoja. Näiden perusteella aiotaan tunnistaa kehityskohteita ja hyödyntää teoriaa niiden ratkaisemiseksi. Organisaatio haluaa kartoittaa strategiaviestinnän tilanteen tehtaalla. Tutkimus toteutetaan laadullisena, puolistrukturoituna teemahaastatteluna.
Haastatteluiden perusteella havaittiin, että strategian käsitteleminen koetaan hieman abstraktina ja haastavana aiheena. Tämä havainto auttaa parantamaan kysymysten muotoilua ja saamaan laadukkaampia vastauksia. Usein haastattelut keskittyivät enemmän viestintään ja sen kautta strategiaan ja tavoitteisiin. Esihenkilöt ja tiimivastaavat ymmärtävät strategian merkityksen, vaikka organisaation tavoite ei ollutkaan keskeisin. Sen sijaan asiantuntijoiden ja työntekijöiden tasolla strategia oli selvästi vähemmän selkeä. Myös vastauksissa oli eroja eri alueiden välillä, kuten tuotannon ja laboratorion. Kuitenkin keskeisinä teemoina nousivat viestinnän haasteet eri rooleissa, strategian näkyvyyden ja ymmärrettävyyden, sekä tarve kehittää strategiaviestintää. Haastatteluilla oli vahva halu parantaa strategiaviestintää entistä tehokkaammaksi, mikäli se voisi tehostaa heidän työskentelyään.
Johtopäätöksenä voi todeta, että organisaation tulisi panostaa strategiaviestinnän selkeyteen ja tehokkuuteen kaikilla organisaatiotasoilla varmistaakseen, että strategia ymmärretään ja että se ohjaa organisaation toimintaa tehokkaasti. Lisäksi jatkokysymyksenä voisi olla tarpeen kehittää strategiaviestintää entistä paremmin vastaamaan organisaation tarpeita ja tavoitteita.
Haastatteluiden perusteella havaittiin, että strategian käsitteleminen koetaan hieman abstraktina ja haastavana aiheena. Tämä havainto auttaa parantamaan kysymysten muotoilua ja saamaan laadukkaampia vastauksia. Usein haastattelut keskittyivät enemmän viestintään ja sen kautta strategiaan ja tavoitteisiin. Esihenkilöt ja tiimivastaavat ymmärtävät strategian merkityksen, vaikka organisaation tavoite ei ollutkaan keskeisin. Sen sijaan asiantuntijoiden ja työntekijöiden tasolla strategia oli selvästi vähemmän selkeä. Myös vastauksissa oli eroja eri alueiden välillä, kuten tuotannon ja laboratorion. Kuitenkin keskeisinä teemoina nousivat viestinnän haasteet eri rooleissa, strategian näkyvyyden ja ymmärrettävyyden, sekä tarve kehittää strategiaviestintää. Haastatteluilla oli vahva halu parantaa strategiaviestintää entistä tehokkaammaksi, mikäli se voisi tehostaa heidän työskentelyään.
Johtopäätöksenä voi todeta, että organisaation tulisi panostaa strategiaviestinnän selkeyteen ja tehokkuuteen kaikilla organisaatiotasoilla varmistaakseen, että strategia ymmärretään ja että se ohjaa organisaation toimintaa tehokkaasti. Lisäksi jatkokysymyksenä voisi olla tarpeen kehittää strategiaviestintää entistä paremmin vastaamaan organisaation tarpeita ja tavoitteita.