Ihminen keskiössä? Ihmislähtöisyyden vahvistaminen sosiaaliturvaan liittyvän lainsäädännön valmistelussa ja kehittämisessä

Abstract

Tämän tutkimuksellisena kehittämistyönä toteutetun opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda uutta tietoa asiakaskeskeisestä kehittämisestä sekä asiakastiedon keräämisen ja asiakasymmärryksen hyödyntämisen käytännöistä valtionhallinnon vastuulla olevan lainsäädännön valmistelussa. Kehittämistyön tavoitteena oli luoda konsepti, jota hyödyntämällä sosiaali- ja terveysministeriö voi vahvistaa osallisuus- ja vuorovaikutustoimenpiteiden suunnittelua sosiaaliturvauudistuksen toisella kaudella 2024–2027. Kehittämisen kohteena olivat organisaation sisäiset prosessit ja käytännöt.

Kehittämistyö lähti liikkeelle tarpeesta tunnistaa ja arvioida ihmislähtöisen lainvalmistelun haasteita sekä kehittää asiakastiedon keräämisen ja asiakasymmärryksen hyödyntämisen prosesseja ja käytäntöjä. Kehittämistyön käsitteellinen tausta kiteytyy ajatukseen ihmislähtöisestä lainvalmistelusta. Asiakas- ja ihmiskeskeisyyttä, muotoiluajattelua ja osallisuutta tarkastellaan opinnäytetyössä julkishallinnon sekä lainsäädännön valmistelun ja kehittämisen näkökulmista. Ihmislähtöisen lainvalmistelun voi katsoa rakentuvan ihmiskeskeisen ajattelun, muotoiluajattelun sekä lainvalmistelulle ominaisen poliittisen kontekstin leikkauspisteessä.

Tutkimuksellisen kehittämisen lähestymistapana on palvelumuotoilu, joka perustuu ihmiskeskeisen suunnittelun tutkimukseen. Keväällä 2023 toteutettu kehittämisprosessi eteni tuplatimantti-prosessimallin mukaisesti sisältäen erilaisia palvelumuotoilulle ominaisia tiedonkeruu-, ideointi- ja yhteiskehittämisen menetelmiä. Kehittämisessä hyödynnettävä aineisto on kerätty ja käsitelty laadullisia tutkimus- ja analyysimenetelmiä soveltaen. Ministeriön virkamiehiä osallistui iteratiivisen kehittämisprosessin eri vaiheisiin.

Kehittämisen tuloksena syntyi konsepti ihmislähtöisen lainvalmistelun vahvistamiseksi sosiaali- ja terveysministeriössä. Kokonaisuus sisältää ihmislähtöisen lainvalmistelun vision, ihmislähtöisen lainvalmistelun prosessikaavion, ohjeistuksen osallisuus- ja vuorovaikutustoimenpiteiden suunnittelun tueksi sekä arviointikehikon lainvalmistelun ihmislähtöisyyden arvioimiseksi. Yhdessä tulokset vastaavat kehittämishaasteeseen helpottaen hyvään lainvalmisteluun sisältyvien osallisuus- ja vuorovaikutustoimenpiteiden tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista suunnittelua. Tulokset myös kannustavat ihmislähtöisen lainvalmistelun seurantaan ja arviointiin. Tulokset ovat sovellettavissa sosiaaliturvauudistuksen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön eri osastoilla sekä laajemmin eri ministeriöissä, joissa pyritään vahvistamaan lainsäädännön valmistelun ja kehittämisen ihmislähtöisyyttä.

Kehittämistyön tuloksena syntynyt konsepti on toteutuessaan vain yksi askel kohti ihmislähtöisempää lainsäädännön valmistelua. Osallisuus- ja vuorovaikutustoimenpiteiden kehittämisen seuraavassa vaiheessa olisi tärkeää laajentaa näkökulma sisäisistä prosesseista niihin ihmisiin, jotka ovat oikeutettuja Suomen sosiaaliturvaan. Myös ihmislähtöisen organisaation näkökulmasta jatkokehitettäviä aiheita on useita. Jatkokehittämisen aiheena voisi olla esimerkiksi moniammatillisuutta ja yhteiskehittämistä tukevien rakenteiden vahvistaminen valtionhallinnossa.