Työkykyvalmentajien osaamisen kehittäminen
Haaranen, Heini (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415648
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415648
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaista osaamista työkykyvalmentajilla on hyödynnettäväksi esihenkilöille ja henkilöstöhallinnolle suunnattuun työkykyjohtamisen valmentamiseen ja miten nykyistä osaamista voitaisiin kehittää. Työkykyvalmentajien osaamisen kehittäminen työkykyjohtamisen valmentamisessa liittyy työelämän murrokseen, jossa eläkevakuutuksen maksuluokkamallin muutos edellyttää varhaisempia toimenpiteitä työkykyriskien hallinnassa. Opinnäytetyön konkreettisena tavoitteena oli selvittää, millaiset tekijät tukevat työkykyvalmentajien osaamisen kehittämistä työkykyjohtamisen valmentamisessa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työkykyvalmentajien osaamisen kehittämissuunnitelman päivittämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, jotka toteutettiin kuudelle työterveyshuollossa toimivalle työkykyvalmentajalle. Haastateltavat valittiin toimeksiantajaorganisaatiosta. Haastattelut toteutettiin Teams-kokouksena tammikuussa 2024. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineiston analyysissä käytettiin sisällönanalyysiä.
Tutkimuksessa selvisi, että työkykyvalmentajilla on sekä laaja työkokemus että asiantuntemus työkykyä ja työhön paluuta tukevista ratkaisuista. Osaamista voidaan hyödyntää työntekijäkohtaisten työkykyä tukevien ratkaisujen etsimisessä. Kokemus esihenkilötyöstä koettiin tärkeäksi osaamisalueeksi. Osaamisen kehittymistä tukee ajantasainen tieto työkykyjohtamisesta sekä eri toimialojen työkyvyttömyyden riskitekijöistä. Kehitysehdotuksina nousi esiin työkykyvalmentajien osaamisen vahvistaminen työkyvyttömyyden kustannusten ja työkykyriskien hallinnan osoittamisessa liiketoiminnallisilla mittareilla.
Työkykyvalmentajien osaamista tulee kehittää työkykyjohtamisen valmentamisessa mahdollistamalla työpaikalla tapahtuva oppiminen. Tärkeiksi osaamisen kehittämisen menetelmiksi koettiin sparraus kollegoiden kanssa sekä moniammatillisissa verkostoissa. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen tueksi tulisi hyödyntää mentorointia, jossa työkykyjohtamisen valmentamista aloitteleva työkykyvalmentaja voi oppia kokeneemmalta mentorilta. Itseopiskelun mahdollistaminen on tärkeää ja sille tulee varata riittävästi aikaa. Kehitysehdotuksena nähtiin osaamiskartoituksen toteuttaminen työkykyvalmentajille, kun työkykyvalmentajille on kertynyt työkokemusta työkykyjohtamisen valmentamisessa. Työkykyjohtamisen valmentamiseen liittyvän osaamisen kehittymisen seurannassa tulisi hyödyntää asiakasnäkökulmaa.
Asiasanat: työkyky, työkykyjohtaminen, työkykyvalmentaja, osaaminen, osaamisen kehittäminen
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, jotka toteutettiin kuudelle työterveyshuollossa toimivalle työkykyvalmentajalle. Haastateltavat valittiin toimeksiantajaorganisaatiosta. Haastattelut toteutettiin Teams-kokouksena tammikuussa 2024. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineiston analyysissä käytettiin sisällönanalyysiä.
Tutkimuksessa selvisi, että työkykyvalmentajilla on sekä laaja työkokemus että asiantuntemus työkykyä ja työhön paluuta tukevista ratkaisuista. Osaamista voidaan hyödyntää työntekijäkohtaisten työkykyä tukevien ratkaisujen etsimisessä. Kokemus esihenkilötyöstä koettiin tärkeäksi osaamisalueeksi. Osaamisen kehittymistä tukee ajantasainen tieto työkykyjohtamisesta sekä eri toimialojen työkyvyttömyyden riskitekijöistä. Kehitysehdotuksina nousi esiin työkykyvalmentajien osaamisen vahvistaminen työkyvyttömyyden kustannusten ja työkykyriskien hallinnan osoittamisessa liiketoiminnallisilla mittareilla.
Työkykyvalmentajien osaamista tulee kehittää työkykyjohtamisen valmentamisessa mahdollistamalla työpaikalla tapahtuva oppiminen. Tärkeiksi osaamisen kehittämisen menetelmiksi koettiin sparraus kollegoiden kanssa sekä moniammatillisissa verkostoissa. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen tueksi tulisi hyödyntää mentorointia, jossa työkykyjohtamisen valmentamista aloitteleva työkykyvalmentaja voi oppia kokeneemmalta mentorilta. Itseopiskelun mahdollistaminen on tärkeää ja sille tulee varata riittävästi aikaa. Kehitysehdotuksena nähtiin osaamiskartoituksen toteuttaminen työkykyvalmentajille, kun työkykyvalmentajille on kertynyt työkokemusta työkykyjohtamisen valmentamisessa. Työkykyjohtamisen valmentamiseen liittyvän osaamisen kehittymisen seurannassa tulisi hyödyntää asiakasnäkökulmaa.
Asiasanat: työkyky, työkykyjohtaminen, työkykyvalmentaja, osaaminen, osaamisen kehittäminen