Pedagogisen johtamisen toteutuminen varhaiskasvatusyksikön johtamisessa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, miten pedagoginen johtaminen toteutuu Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa johtajien näkökulmasta sekä heidän omassa työssään että koko yksikön toiminnassa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää pedagogista johtamista Espoon suomenkielisen varhaiskasvatusyksiköiden johtamisessa. Tavoitteena oli kartoittaa Espoon varhaiskasvatuksen pedagogisen johtajuuden nykytilaa sekä johtajien kokemusta pedagogisen johtamisen eri osa-alueiden toteutumisesta ja sen estäviä ja edistäviä tekijöitä. Lisäksi tavoitteena oli kehittää tutkimuksen tulosten perusteella käytänteitä ja toimintatapoja, joilla voidaan tukea pedagogisen johtamisen toteutumista. Opinnäytetyö toteutettiin Espoon kaupungin kasvun ja oppimisen toimialalle, suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikköön.

Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin kansallista varhaiskasvatusta sekä sen johtamista ja kehittämistä. Pedagogisen johtamisen laajaa käsitettä käsiteltiin keskittyen erityisesti pedagogisen johtamisen toteutumiseen varhaiskasvatusyksiköissä sekä siihen vaikuttaviin tekijöihin. Lisäksi Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintaa avattiin johtamisen ja pedagogisen johtamisen tiimoilta. Osana teoreettista viitekehystä hyödynnettiin lukuisia kansallisia tutkimuksia ja selvityksiä kasvun ja koulutuksen aloilta sekä kansainvälisiä tutkimuksia pedagogisen johtamisen toteutumisesta muissa maissa.

Osana opinnäytetyötä toteutettiin sähköinen kyselytutkimus Espoon suomenkielisen varhaiskasvatusyksiköiden johtajille, mihin vastasi 48 johtajaa. Kyselytutkimuksella kerättiin määrällistä tietoa pedagogisen johtamisen toteutumisesta sekä johtajan omassa työssä että koko johdettavan yksikön toiminnassa sekä kuvailevampaa ja tiheämpää tietoa yksikön toiminnasta avoimilla kysymyksillä, jotta saatiin mahdollisimman selkeä ja monipuolinen kuva.

Tulokset osoittivat, että pedagoginen johtaminen toteutuu Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa pääsääntöisesti hyvin. Pedagoginen johtaminen on käsitteenä hyvin tunnettu ja vastaajat kokevat sen erittäin tärkeänä. Kuitenkin vastauksissa avattiin myös tilanteita, joissa pedagogista johtamista ei voida toteuttaa halutulla tasolla tai sen kehittäminen kokonaisvaltaisemmaksi toimintatavaksi yksikössä ei onnistu sijaisjärjestelyn viemän ajan, työntekijöiden kelpoisuuden puutteen tai sitoutumattomuuden vuoksi. Vaikka työntekijöiden kelpoisuustilanne koetaan pääsääntöisesti hyvänä eikä sitoutumattomuus noussut monivalintakysymysten tuloksissa vahvasti esille, avoimien kysymysten vastauksissa kuvattiin selkeästi, kuinka työntekijöiden kelpoisuus, sitoutuminen ja sitä kautta jaettu johtaminen eivät toteudu parhaalla mahdollisella tavalla.

Opinnäytetyö antaa luotettavan kuvan pedagogisen johtamisen toteutumisesta Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Käytetty viitekehys kyselyn laatimisen pohjalla sekä valinnat kyselyn laatimisessa ja toteuttamisessa tukivat luotettavien tulosten saavuttamista. Kyselyn tulosten perusteella kannustetaan yksikön johtajia nostamaan pedagogiseen johtamiseen vaikuttavia arjen asioita arvioitavaksi ja kehitettäväksi säännöllisemmin osana moniammatillisia palavereita luotujen keskustelukorttien avulla. Ne tukevat arviointia huomioiden yksikön tai lapsiryhmän kontekstin sekä olemassa olevat resurssit ja vahvuudet. Lisäksi keskustelukorttien avulla tuetaan pedagogista keskustelua kaikilla toiminnan tasoilla ja sitä kautta vahvistetaan työntekijöiden sitoutumista toimintaan.