Työstä palautuminen luontokokemusten kautta – mennäkö metsään vai virtuaalimetsään?
Haapakoski, Minna; Aartolahti, Eeva; Partanen, Mari; Tunkkari-Eskelinen, Minna; Oksanen, Hermanni; Korniloff, Katariina; Hyvönen, Katariina (2024)
Haapakoski, Minna
Aartolahti, Eeva
Partanen, Mari
Tunkkari-Eskelinen, Minna
Oksanen, Hermanni
Korniloff, Katariina
Hyvönen, Katariina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-761-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-761-0
Tiivistelmä
Työstä palautuminen haastaa asiantuntijoita erityisesti etätyön yleistyessä. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää uusia keinoja työstä palautumiseen työn ja vapaa-ajan siirtymävaiheissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin virtuaalisten luontomatkojen ja lähiluontokäyntien vaikutuksia etä- ja hybridityöntekijöiden psykologiseen ja fysiologiseen palautumiseen. Virtuaalinen luontomatka tapahtui katselemalla luontovideoita virtuaalitodellisuudessa VR-laseilla, kun taas lähiluontokäyntien aikana osallistujia pyydettiin menemään työ- tai asuinpaikan lähiluontoon. Tutkimuksessa selvitettiin kasvavan virtuaalimatkailun työhyvinvointivaikutuksia ja mahdollisia riskitekijöitä. Tutkimustulosten pohjalta kehitettiin toimintamalli työpaikoille hybridi- ja etätyöntekijöiden työhyvinvoinnin vahvistamiseen.
Tutkimuksen osallistujat (N=57) tekivät hybridi- tai etätyötä. Tutkimusjaksot toteutettiin neljän viikon mittaisena satunnaistettuna ristikkäistutkimuksena (cross-over trial), jossa osallistujat satunnaistettiin virtuaaliseen luontomatkailuun tai lähiluontokäynteihin työpäivän jälkeen. Neljän viikon mittaisia tutkimusjaksoja toteutettiin yhteensä kolme ja ne ajoittuivat maalis-kesäkuuhun 2023. Ensimmäisellä viikolla tarkasteltiin osallistujien työstä palautumista tavan-omaisen arkiviikon aikana (kontrollijakso) ja sen jälkeen osallistujat satunnaistettiin kahteen yhden viikon interventiojaksoon (virtuaalinen luontomatkailu ja lähiluontokäynnit). Osallistujien fokusryhmähaastattelut toteutettiin tutkimusjakson neljännen viikon aikana. Psykologiseen palautumiseen, työhyvinvointiin, työolosuhteisiin, luontokokemuksiin ja demografisia tekijöitä sekä palautetta tutkimukseen osallistumisesta kysyttiin sähköisillä kyselyillä. Fysiologista palau-tumista arvioitiin sydämen sykevälivaihtelumittauksella, sekä sitä tukevalla sähköisellä päiväkirjalla kerättiin tietoa fysiologisesta palautumisesta, stressistä, kokonaiskuormituksesta, unesta ja fyysisestä aktiivisuudesta.
Monet osallistujat kuvasivat virtuaalisten luontomatkojen irrottavan ajatukset töistä ja arjesta, vaikkakin lähiluonto näyttäytyi muilta osin suositumpana palautumisen keinona. Virtuaalisista luontomatkoista olikin nähtävissä hyötyjä osallistujien fysiologisessa palautumisessa. Monille kuitenkin virtuaaliset luontomatkat jättivät vaillinaisen olon, koska matkasta jäivät uupumaan lähiluonnon tarjoamat moniaistiset, virkistävät ja rauhoittavat kokemukset. Moni kaipasi myös pientä liikettä istumatyön vastapainoksi.
Tutkimustulosten mukaan osallistujat raportoivat tavallista arkiviikkoa enemmän taidonhallinnan kokemuksia lähiluontoviikon aikana. Taidonhallinnan kokemukset ovat psykologisen palautumisen osa-alue, jossa korostuu uusien taitojen oppiminen, haasteellisten asioiden tekeminen ja uusien näkemysten saaminen. Osalla myös päivittäinen työhyvinvointi vahvistui lähi-luontokäyntejä tehdessä. Lähiluontokäynnit voivat tulla erityisesti tarpeen silloin, kun palautuminen on koetuksella.
Luontokokemukset virtuaalisissa ja lähiluonnossa voivat tarjota hyviä vaihtoehtoja palautumiselle työpäivän aikana ja sen jälkeen. Tutkimustulokset toivat uutta tietoa siitä, miten etä- ja hybridityöntekijän palautumista voidaan tukea virtuaalisen luontomatkailupalvelun keinoin sekä millaisia eroja virtuaalisessa ja todellisessa luontoympäristössä tapahtuvan fysiologisen ja psykologisen palautumisen välillä on. Tutkimustulokset yhdistetään aiempaan työhyvinvointi- ja ympäristöpsykologian tutkimukseen Työstä palautumisen edistäminen luontokokemuksien avulla-toimintamallissa. Toimintamallin avulla työpaikat voivat suunnitella luontohyvinvointivaikutusten kytkemistä osaksi työpaikan päivittäistä arkea.
Tutkimuksen osallistujat (N=57) tekivät hybridi- tai etätyötä. Tutkimusjaksot toteutettiin neljän viikon mittaisena satunnaistettuna ristikkäistutkimuksena (cross-over trial), jossa osallistujat satunnaistettiin virtuaaliseen luontomatkailuun tai lähiluontokäynteihin työpäivän jälkeen. Neljän viikon mittaisia tutkimusjaksoja toteutettiin yhteensä kolme ja ne ajoittuivat maalis-kesäkuuhun 2023. Ensimmäisellä viikolla tarkasteltiin osallistujien työstä palautumista tavan-omaisen arkiviikon aikana (kontrollijakso) ja sen jälkeen osallistujat satunnaistettiin kahteen yhden viikon interventiojaksoon (virtuaalinen luontomatkailu ja lähiluontokäynnit). Osallistujien fokusryhmähaastattelut toteutettiin tutkimusjakson neljännen viikon aikana. Psykologiseen palautumiseen, työhyvinvointiin, työolosuhteisiin, luontokokemuksiin ja demografisia tekijöitä sekä palautetta tutkimukseen osallistumisesta kysyttiin sähköisillä kyselyillä. Fysiologista palau-tumista arvioitiin sydämen sykevälivaihtelumittauksella, sekä sitä tukevalla sähköisellä päiväkirjalla kerättiin tietoa fysiologisesta palautumisesta, stressistä, kokonaiskuormituksesta, unesta ja fyysisestä aktiivisuudesta.
Monet osallistujat kuvasivat virtuaalisten luontomatkojen irrottavan ajatukset töistä ja arjesta, vaikkakin lähiluonto näyttäytyi muilta osin suositumpana palautumisen keinona. Virtuaalisista luontomatkoista olikin nähtävissä hyötyjä osallistujien fysiologisessa palautumisessa. Monille kuitenkin virtuaaliset luontomatkat jättivät vaillinaisen olon, koska matkasta jäivät uupumaan lähiluonnon tarjoamat moniaistiset, virkistävät ja rauhoittavat kokemukset. Moni kaipasi myös pientä liikettä istumatyön vastapainoksi.
Tutkimustulosten mukaan osallistujat raportoivat tavallista arkiviikkoa enemmän taidonhallinnan kokemuksia lähiluontoviikon aikana. Taidonhallinnan kokemukset ovat psykologisen palautumisen osa-alue, jossa korostuu uusien taitojen oppiminen, haasteellisten asioiden tekeminen ja uusien näkemysten saaminen. Osalla myös päivittäinen työhyvinvointi vahvistui lähi-luontokäyntejä tehdessä. Lähiluontokäynnit voivat tulla erityisesti tarpeen silloin, kun palautuminen on koetuksella.
Luontokokemukset virtuaalisissa ja lähiluonnossa voivat tarjota hyviä vaihtoehtoja palautumiselle työpäivän aikana ja sen jälkeen. Tutkimustulokset toivat uutta tietoa siitä, miten etä- ja hybridityöntekijän palautumista voidaan tukea virtuaalisen luontomatkailupalvelun keinoin sekä millaisia eroja virtuaalisessa ja todellisessa luontoympäristössä tapahtuvan fysiologisen ja psykologisen palautumisen välillä on. Tutkimustulokset yhdistetään aiempaan työhyvinvointi- ja ympäristöpsykologian tutkimukseen Työstä palautumisen edistäminen luontokokemuksien avulla-toimintamallissa. Toimintamallin avulla työpaikat voivat suunnitella luontohyvinvointivaikutusten kytkemistä osaksi työpaikan päivittäistä arkea.