Ohjelmistorobotiikan käyttö kuntahallinnossa
Vaine, Mika (2024)
Vaine, Mika
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716043
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716043
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Kuntaliitolta saadun idean pohjalta, ilman suoraa tilausta. Opinnäytetyön kiinnostuksen kohteena ovat ohjelmistorobotiikan käyttökohteet kunnissa, sillä kunnilla on tarvetta tehostaa toimintaansa, säästää kustannuksissa ja luoda kuntalaisille parempia palveluja.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta, koska se sopi paremmin tutkimuksen luonteeseen ja tavoitteisiin. Tietoperustana käytettiin erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä ohjelmistorobotiikasta, sekä kuntien dokumentoituja ratkaisuja ohjelmistorobotiikan käytöstä.
Aihetta on tarkasteltu yhtäältä kuntien yleisen toiminnan ja toisaalta kuntien taloushallinnon näkökulmasta. Ensimmäistä näkökulmaa tarkasteltiin siis kuntien esimerkkien kautta. Jälkimmäisen näkökulman tueksi laadittiin kysely, joka lähetettiin kuntien talouspalvelukeskuksille ja talouspalveluita tarjoaville yrityksille.
Keskeisin kyselytutkimuksesta saatu tulos on, että ohjelmistorobotiikan käyttöön kuntien taloushallinnossa panostetaan voimakkaasti tulevaisuudessa sekä nopeutetaan ja sujuvoitetaan niihin liittyviä prosesseja, koska tällä hetkellä kunnat ovat vielä jäljessä ohjelmistorobotiikan käytössä yrityksiin verrattuna.
Vaikka kyselytutkimukseen ei tullutkaan paljon vastauksia, ohjelmistorobotiikan käytöstä kuntien taloushallinnossa saatiin silti arvokasta tietoa, varsinkin vastaajien avoimista vastauksista.
Kuntien esimerkeistä kävi ilmi, että ohjelmistorobotiikkaa voidaan käyttää mitä erilaisempiin tarkoituksiin, kunhan sitä käytetään aina samojen sääntöjen ja kaavojen mukaan. Palveluita pystytään myös toteuttamaan uusilla tavoilla. Selvitys siitä, minkälaiset mahdollisuudet kunnissa on uusien palveluiden luomiseen ohjelmistorobotiikan avulla, voisi olla yksi jatkokehitysidea.
Lisäksi syntyi kaksi muutakin jatkokehitysideaa. Kuntakohtainen selvittäminen olisi ollut mahdollista, mutta se olisi ollut hankala toteuttaa, joten jatkossa voitaisiin perehtyä tarkemmin kuntakohtaisiin ratkaisuihin. Myös selvitys kuntien tekemästä yhteistyöstä ohjelmistorobotiikan käytössä on potentiaalinen jatkokehitysidea.
Kaiken kaikkiaan ohjelmistorobotiikka on hyödyllinen työkalu kuntakäyttöön, kunhan sen käyttöönottoa ja käyttökohteita mietitään perusteellisesti, jotta parhaimmat hyödyt saavutettaisiin.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta, koska se sopi paremmin tutkimuksen luonteeseen ja tavoitteisiin. Tietoperustana käytettiin erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä ohjelmistorobotiikasta, sekä kuntien dokumentoituja ratkaisuja ohjelmistorobotiikan käytöstä.
Aihetta on tarkasteltu yhtäältä kuntien yleisen toiminnan ja toisaalta kuntien taloushallinnon näkökulmasta. Ensimmäistä näkökulmaa tarkasteltiin siis kuntien esimerkkien kautta. Jälkimmäisen näkökulman tueksi laadittiin kysely, joka lähetettiin kuntien talouspalvelukeskuksille ja talouspalveluita tarjoaville yrityksille.
Keskeisin kyselytutkimuksesta saatu tulos on, että ohjelmistorobotiikan käyttöön kuntien taloushallinnossa panostetaan voimakkaasti tulevaisuudessa sekä nopeutetaan ja sujuvoitetaan niihin liittyviä prosesseja, koska tällä hetkellä kunnat ovat vielä jäljessä ohjelmistorobotiikan käytössä yrityksiin verrattuna.
Vaikka kyselytutkimukseen ei tullutkaan paljon vastauksia, ohjelmistorobotiikan käytöstä kuntien taloushallinnossa saatiin silti arvokasta tietoa, varsinkin vastaajien avoimista vastauksista.
Kuntien esimerkeistä kävi ilmi, että ohjelmistorobotiikkaa voidaan käyttää mitä erilaisempiin tarkoituksiin, kunhan sitä käytetään aina samojen sääntöjen ja kaavojen mukaan. Palveluita pystytään myös toteuttamaan uusilla tavoilla. Selvitys siitä, minkälaiset mahdollisuudet kunnissa on uusien palveluiden luomiseen ohjelmistorobotiikan avulla, voisi olla yksi jatkokehitysidea.
Lisäksi syntyi kaksi muutakin jatkokehitysideaa. Kuntakohtainen selvittäminen olisi ollut mahdollista, mutta se olisi ollut hankala toteuttaa, joten jatkossa voitaisiin perehtyä tarkemmin kuntakohtaisiin ratkaisuihin. Myös selvitys kuntien tekemästä yhteistyöstä ohjelmistorobotiikan käytössä on potentiaalinen jatkokehitysidea.
Kaiken kaikkiaan ohjelmistorobotiikka on hyödyllinen työkalu kuntakäyttöön, kunhan sen käyttöönottoa ja käyttökohteita mietitään perusteellisesti, jotta parhaimmat hyödyt saavutettaisiin.