Kuntouttavien lastensuojelunyksiköiden kuntouttavat elementit - Työntekijöiden kokemuksia
Toiviainen, Otto (2024)
Toiviainen, Otto
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716173
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716173
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa Keusoten kuntouttavien lastensuojeluyksiköiden käyttöön. Tarkoituksena oli kartoittaa kahteen kuntouttavaan yksikköön toteutettavan ryhmäkeskustelun sekä sisällönanalyysin avulla työntekijöiden kokemuksia toimivista kuntoutuksen elementeistä. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksenä oli, millaisia kokemuksia työntekijöillä on kuntouttavien lastensuojeluyksiköiden kuntouttavista elementeistä. Opinnäytetyö toteutettiin Keusoten Auerkulman perhetukikeskuksen kuntouttavan yksikön sekä Tuusulan perhetukikeskuksen Kotorannan yksikön kanssa.
Opinnäytetyön aineiston keruu tapahtui järjestämällä molempiin kuntouttaviin yksiköihin ryhmäkeskustelu. Ryhmäkeskusteluun osallistui yhteensä 17 henkilöä. Ryhmäkeskusteluiden tuottama aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tutkielman sisällönanalyysin jälkeen kuntouttavat elementit olivat perheen valmiudet muutokseen, aktiivinen ja tavoitteellinen työskentely, luottamuksellinen vuorovaikutussuhde kunnioittavaan ja nuoren huomioivaan aikuiseen sekä toimintakyvyn edistäminen.
Ryhmäkeskustelussa kävi ilmi, että nuoren oma motivaatio sekä perheolosuhteiden muutos ovat oleellinen elementti kuntoutuksen onnistumiseksi. Työntekijöiden kokemusten perusteella kuntoutuksen tulee olla tavoitteellista ja sekä nuori että perhe tulee sitouttaa tavoitteisiin. Kuntoutuksen tulee edistää nuoren toimintakykyä ja nuorelle tulee tarjota luottamuksellinen vuorovaikutussuhde aikuiseen. Tuloksia voidaan pitää kokemuspohjaisena tietona, joka soveltuu Keusoten kuntouttavien lastensuojeluyksiköiden käyttöön. Jatkotutkimusta olisi tarpeen tehdä siitä, miten kuntouttavat elementit saatetaan systemaattisesti käytäntöön. Ryhmäkeskustelun tutkimusympäristön vaikutusten vähentämiseksi haastattelut voisi toteuttaa syvempinä yksilöhaastatteluina.
Opinnäytetyön aineiston keruu tapahtui järjestämällä molempiin kuntouttaviin yksiköihin ryhmäkeskustelu. Ryhmäkeskusteluun osallistui yhteensä 17 henkilöä. Ryhmäkeskusteluiden tuottama aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tutkielman sisällönanalyysin jälkeen kuntouttavat elementit olivat perheen valmiudet muutokseen, aktiivinen ja tavoitteellinen työskentely, luottamuksellinen vuorovaikutussuhde kunnioittavaan ja nuoren huomioivaan aikuiseen sekä toimintakyvyn edistäminen.
Ryhmäkeskustelussa kävi ilmi, että nuoren oma motivaatio sekä perheolosuhteiden muutos ovat oleellinen elementti kuntoutuksen onnistumiseksi. Työntekijöiden kokemusten perusteella kuntoutuksen tulee olla tavoitteellista ja sekä nuori että perhe tulee sitouttaa tavoitteisiin. Kuntoutuksen tulee edistää nuoren toimintakykyä ja nuorelle tulee tarjota luottamuksellinen vuorovaikutussuhde aikuiseen. Tuloksia voidaan pitää kokemuspohjaisena tietona, joka soveltuu Keusoten kuntouttavien lastensuojeluyksiköiden käyttöön. Jatkotutkimusta olisi tarpeen tehdä siitä, miten kuntouttavat elementit saatetaan systemaattisesti käytäntöön. Ryhmäkeskustelun tutkimusympäristön vaikutusten vähentämiseksi haastattelut voisi toteuttaa syvempinä yksilöhaastatteluina.