Maalajeista, joihin rakennetaan, sekä kiviaineksista, joilla rakennetaan
Koskinen, Petri (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716279
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716279
Tiivistelmä
Työssä käsiteltiin nykyisen Suomen alueen maaperämuodostelmien yhteyttä Veikseljääkauteen ja Itämeren kehitysvaiheisiin. Työssä esiteltiin geoteknisen maalajiluokituksen periaatteet, joilla maaperä luokitellaan kivennäismaalajeiksi sekä kuvattiin kivennäismaalajien ominaisuuksia. Työssä verrattiin maalajiluokituksia, joita kirjallisuudessa on esitetty. Lisäksi työssä arvioitiin luokkien vastaavuutta ominaisuuksiin, jolla ne on määritelty.
Työssä esiteltiin kerroksellinen maarakenne sekä käsiteltiin rakennekerrosten tarkoitukset. Jalostettujen kiviainesten rakennekerroskohtaiset laatuvaatimukset selvitettiin. Rakennekerroksille tarkoitettuja ominaisuuksia verrattiin vaadittuihin kiviaineslaatuihin.
Työn keskeisimmät johtopäätelmä ovat ensinnäkin se, että maalajien luokittelu tiiviysluokkiin kuivatilavuuspainoperusteisti on teoreettista: kuivatilavuuspainon määritelmän sisältämä huokoisuus on syy-yhteydessä lajittuneisuuteen, jonka määrittäminen on epätarkkaa.
Toinen johtopäätelmä on, että suodatinkerrokselle tarkoitettu ei-kapillaarisuus on ristiriidassa rakennekerroksen kiviaineslaatuvaatimuksiin, koska geotekninen maalajiluokitus määrittelee kiviaineksen yleensä routimattomaksi. Jakavan ja kantavan kerroksen kiviainesten laatuvaatimuserot mahdollistavat jalostamattomamman kiviaineksen käytön jakavassa kerroksessa.
Työssä esiteltiin kerroksellinen maarakenne sekä käsiteltiin rakennekerrosten tarkoitukset. Jalostettujen kiviainesten rakennekerroskohtaiset laatuvaatimukset selvitettiin. Rakennekerroksille tarkoitettuja ominaisuuksia verrattiin vaadittuihin kiviaineslaatuihin.
Työn keskeisimmät johtopäätelmä ovat ensinnäkin se, että maalajien luokittelu tiiviysluokkiin kuivatilavuuspainoperusteisti on teoreettista: kuivatilavuuspainon määritelmän sisältämä huokoisuus on syy-yhteydessä lajittuneisuuteen, jonka määrittäminen on epätarkkaa.
Toinen johtopäätelmä on, että suodatinkerrokselle tarkoitettu ei-kapillaarisuus on ristiriidassa rakennekerroksen kiviaineslaatuvaatimuksiin, koska geotekninen maalajiluokitus määrittelee kiviaineksen yleensä routimattomaksi. Jakavan ja kantavan kerroksen kiviainesten laatuvaatimuserot mahdollistavat jalostamattomamman kiviaineksen käytön jakavassa kerroksessa.