Hankesuunnittelu kiinteistönpidossa
Huttunen, Henri (2024)
Huttunen, Henri
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052816743
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052816743
Tiivistelmä
Toimeksiantajana työlleni oli Ylä-Savon Koulutuskuntayhtymä, joka hallinnoi suurta kiinteistömassaa. Iisalmessa Sankariniemen kampusalueella kiinteistöön tehdyn kuntoarvion perusteella oli tullut ilmi jatkoselvitystarvetta varsinkin vanhimmille vesikatoille ja ikkunoille. Toimeksiantona oli selvittää tarvittavat toimet ja suunnitella hankekokonaisuus kustannusarvioineen. Lähtötiedoiksi tarvittiin haastatteluja, rakenneavauksia, kiinteistökierroksia ja yhteistyötä kattourakoitsijan kanssa. Mitä hyötyä on hyödyntää urakoitsijoiden potentiaalia hankesuunnittelussa?
Suomalaisen tyyliin on kuulunut jo pitkään tarpeenmukainen korjaustyyli, jossa ei turhaan ennakoida. Työni teoriaosuudessa käytiin läpi ohjelmoidun kunnossapidon hyötyjä ja kiinteistöjen strategisen suunnittelun merkitystä. Kiinteistön taloudellinen pito on osa toimivan kiinteistökannan ylläpitoa ja vaatii kiinteistön omistajalta jatkuvaa huomiota sekä kiinteistökantaan kohdistuvan korjaustarpeen ohjelmoitua arviointia. Sitten opinnäytetyössä esiteltiin hankesuunnittelun tyypilliset vaiheet korjaushankkeessa, jotka soveltuvat pääosin sekä pienempiin että isompiin kohteisiin julkisissa kuin myös yksityisissäkin hankkeissa.
Opinnäytetyössä pohdittiin korjaushankesuunnittelua kiinteistöstrategiaan soveltuvasta näkökulmasta. Vertailussa oli hankkeen eri vaihtoehtojen kannattavuutta kiinteistön käyttötarpeen suhteen ja arvioitiin myös taloudellista kannattavuutta. Työtä tehtäessä käytettiin yksinkertaisia ilmaisia kannattavuuslaskureita sekä Timbal Energia -ohjelmaa, jonka avulla pystyi vertailemaan erilaisten korjaushankkeiden elinkaarikustannuksia sekä takaisinmaksuaikoja. Kannattavuutta tarkasteltiin myös toiminnallisesta näkökulmasta ja vertailtiin, mitä korjauksia lopulta kannattaa tehdä. Vertailussa oli kevyempi ja suppeampi ylläpitäväkorjaus sekä perusparannushanke, jossa vesikate ja ikkunat uudistettaisiin nykytasoa vastaavaksi. Johtopäätöksissä tultiin siihen tulokseen, että perusparannusvaihtoehto olisi kannattavampi.
Lopputuotteena opinnäytetyöstä valmistui erillinen hankesuunnitelma vesikatto- ja ikkunaremontista toimeksiantajan tavoitteisiin pohjautuen, minkä perusteella toimeksiantaja sai lisätietoa päätöksenteon tueksi hankkeen aloittamisesta ja eteenpäin viemisestä. Työhön liitettiin myös kuntotutkimus- / rakennekartoitusraportin tekeminen pohjatiedoiksi. Työn tekemiseen antoi pienen lisämausteen toimeksiantajan kuntatoimijuus ja täten korjaushankesuunnitelma liitteineen on jatkossa julkinen asiakirja.
Suomalaisen tyyliin on kuulunut jo pitkään tarpeenmukainen korjaustyyli, jossa ei turhaan ennakoida. Työni teoriaosuudessa käytiin läpi ohjelmoidun kunnossapidon hyötyjä ja kiinteistöjen strategisen suunnittelun merkitystä. Kiinteistön taloudellinen pito on osa toimivan kiinteistökannan ylläpitoa ja vaatii kiinteistön omistajalta jatkuvaa huomiota sekä kiinteistökantaan kohdistuvan korjaustarpeen ohjelmoitua arviointia. Sitten opinnäytetyössä esiteltiin hankesuunnittelun tyypilliset vaiheet korjaushankkeessa, jotka soveltuvat pääosin sekä pienempiin että isompiin kohteisiin julkisissa kuin myös yksityisissäkin hankkeissa.
Opinnäytetyössä pohdittiin korjaushankesuunnittelua kiinteistöstrategiaan soveltuvasta näkökulmasta. Vertailussa oli hankkeen eri vaihtoehtojen kannattavuutta kiinteistön käyttötarpeen suhteen ja arvioitiin myös taloudellista kannattavuutta. Työtä tehtäessä käytettiin yksinkertaisia ilmaisia kannattavuuslaskureita sekä Timbal Energia -ohjelmaa, jonka avulla pystyi vertailemaan erilaisten korjaushankkeiden elinkaarikustannuksia sekä takaisinmaksuaikoja. Kannattavuutta tarkasteltiin myös toiminnallisesta näkökulmasta ja vertailtiin, mitä korjauksia lopulta kannattaa tehdä. Vertailussa oli kevyempi ja suppeampi ylläpitäväkorjaus sekä perusparannushanke, jossa vesikate ja ikkunat uudistettaisiin nykytasoa vastaavaksi. Johtopäätöksissä tultiin siihen tulokseen, että perusparannusvaihtoehto olisi kannattavampi.
Lopputuotteena opinnäytetyöstä valmistui erillinen hankesuunnitelma vesikatto- ja ikkunaremontista toimeksiantajan tavoitteisiin pohjautuen, minkä perusteella toimeksiantaja sai lisätietoa päätöksenteon tueksi hankkeen aloittamisesta ja eteenpäin viemisestä. Työhön liitettiin myös kuntotutkimus- / rakennekartoitusraportin tekeminen pohjatiedoiksi. Työn tekemiseen antoi pienen lisämausteen toimeksiantajan kuntatoimijuus ja täten korjaushankesuunnitelma liitteineen on jatkossa julkinen asiakirja.