Asiakkaan osallisuus verkostoneuvottelussa
Rostedt, Pirjo-Riitta (2024)
Rostedt, Pirjo-Riitta
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052816792
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052816792
Tiivistelmä
Kehittämistutkimuksen aihe oli kehitysvammaisten osallisuus verkostoneuvottelussa. Kehittämistutkimuksen tilaajana toimi Satakunnan hyvinvointialueen vammaispalveluiden asumisen ja päiväaikaisen toiminnan palvelut. Tutkimus kohdennettiin 14 asumisyksikköön ympäri Satakuntaa.
Kehittämistutkimuksen tavoitteena ja tarkoituksena oli muodostaa yhtenäiset käytännöt Satakunnan hyvinvointialueen asumisyksiköihin, sekä selvittää henkilökunnan koulutuksen tarve osallisuuden tukemiseksi. Kehittämistutkimus toteutettiin Learning Cafeena. Lähtökohtana menetelmälle on keskittyminen teemojen ja kysymysten ratkaisuun ryhmässä. Learning cafeeseen osallistui yhteensä kuusi esihenkilöä Satakunnan hyvinvointialueen Vammaispalveluiden asumisen ja päiväaikaisen toiminnan palvelut sekä kaksi hallinnon harjoittelijaa (sosionomi AMK).
Kehittämistutkimuksen tueksi toteutettiin kirjallisuuskatsaus, jonka kautta muodostui kehittämistutkimuksen teoreettinen lähtökohta. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli saada tietoon, mitkä asiat asiakkaan osallisuuteen vaikuttavat. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta saatiin tietoon kehittämistutkimuksen keskeiset käsitteet. Osallisuutta voidaan kehittää erilaisten toiminnallisten muotojen kanssa. Kehitetään keinoja saada asiakas ilmaisemaan omia toiveitaan, unelmiaan ja tarpeita esim. toiminnan kautta. Unelmien karttaa apuna käyttäen saadaan selville asioita, joita asiakas haluaa, ja sen avulla voidaan asettaa tavoitteita tulevaisuuteen. Osallisuus merkitsee mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja yhteisesti rakennetusta hyvinvoinnista osalliseksi pääsemistä. Kehittämistyön tärkeys perustuu vammaispalvelulakiin, yhdenvertaisuuslakiin ja itsemääräämisoikeuteen, jotka velvoittavat sekä hoitohenkilökuntaa, että työnantajaa tukemaan asiakkaan osallisuutta. Osallisuuden on myös todettu lisäävän kokonaisvaltaista hyvinvointia, koska asiakas pystyy itse määrittelemään arkensa sisältöä ja tulee kuulluksi tarpeidensa mukaisesti.
Kehittämistutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että yhtenäistä toimintatapaa verkostoneuvottelun järjestämisestä ja osallisuuden tukemisesta tarvitaan Satakunnan hyvinvointialueella. Työntekijöille on tarjottava menetelmä, joka tukee verkostoneuvottelun toteutusta. Myös menetelmäosaamisen vahvistaminen tärkeässä roolissa, jotta työntekijöillä on käytössään keinoja asiakkaan osallisuuden tukemiseksi.
Kehittämistutkimuksen tavoitteena ja tarkoituksena oli muodostaa yhtenäiset käytännöt Satakunnan hyvinvointialueen asumisyksiköihin, sekä selvittää henkilökunnan koulutuksen tarve osallisuuden tukemiseksi. Kehittämistutkimus toteutettiin Learning Cafeena. Lähtökohtana menetelmälle on keskittyminen teemojen ja kysymysten ratkaisuun ryhmässä. Learning cafeeseen osallistui yhteensä kuusi esihenkilöä Satakunnan hyvinvointialueen Vammaispalveluiden asumisen ja päiväaikaisen toiminnan palvelut sekä kaksi hallinnon harjoittelijaa (sosionomi AMK).
Kehittämistutkimuksen tueksi toteutettiin kirjallisuuskatsaus, jonka kautta muodostui kehittämistutkimuksen teoreettinen lähtökohta. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli saada tietoon, mitkä asiat asiakkaan osallisuuteen vaikuttavat. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta saatiin tietoon kehittämistutkimuksen keskeiset käsitteet. Osallisuutta voidaan kehittää erilaisten toiminnallisten muotojen kanssa. Kehitetään keinoja saada asiakas ilmaisemaan omia toiveitaan, unelmiaan ja tarpeita esim. toiminnan kautta. Unelmien karttaa apuna käyttäen saadaan selville asioita, joita asiakas haluaa, ja sen avulla voidaan asettaa tavoitteita tulevaisuuteen. Osallisuus merkitsee mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja yhteisesti rakennetusta hyvinvoinnista osalliseksi pääsemistä. Kehittämistyön tärkeys perustuu vammaispalvelulakiin, yhdenvertaisuuslakiin ja itsemääräämisoikeuteen, jotka velvoittavat sekä hoitohenkilökuntaa, että työnantajaa tukemaan asiakkaan osallisuutta. Osallisuuden on myös todettu lisäävän kokonaisvaltaista hyvinvointia, koska asiakas pystyy itse määrittelemään arkensa sisältöä ja tulee kuulluksi tarpeidensa mukaisesti.
Kehittämistutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että yhtenäistä toimintatapaa verkostoneuvottelun järjestämisestä ja osallisuuden tukemisesta tarvitaan Satakunnan hyvinvointialueella. Työntekijöille on tarjottava menetelmä, joka tukee verkostoneuvottelun toteutusta. Myös menetelmäosaamisen vahvistaminen tärkeässä roolissa, jotta työntekijöillä on käytössään keinoja asiakkaan osallisuuden tukemiseksi.