Tavoiteprosessin määrittely lukitussuunnittelulle rakennushankkeessa
Katajisto, Visa (2024)
Katajisto, Visa
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052816678
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052816678
Tiivistelmä
Rakennusala on merkittävä osa Suomen talouselämän rakennetta. Rakennusalan merkitys työllistäjänä ja investointien kohteena on suuri. Viime vuosina rakennusala on kohdannut suuria vaikeuksia suhdanteiden muututtua epäedullisiksi. Yksi suurista kustannuseristä rakennushankkeissa ovat turvallisuusjärjestelmät, sisältäen varsinaisten lukitusjärjestelmien lisäksi kulunvalvonta-, palonsulku- ja automatiikkajärjestelmät. Nämä määritellään rakennuskohteeseen lukitussuunnittelun avulla. Lukitussuunnittelu rakennushankkeissa on osoittautunut usein puutteelliseksi ja se aiheuttaa hankkeiden myöhemmissä vaiheissa runsaasti ylimääräistä työtä ja merkittäviä kustannuksia. Lukitussuunnittelun virheiden minimointi on yksi tärkeä keino saavuttaa merkittäviä säästöjä sekä saneeraus- että uudisrakennushankkeissa. Lukitussuunnittelun käsitettä ja sen laajempaa merkitystä rakennusprojektien kontekstissa avataan syvemmin johdannossa ja tutkimuksen kohteen esittelyssä.
Tässä opinnäytetyössä tutkimusstrategiaksi valittiin laadullinen prosessitutkimus. Teoreettisessa osuudessa tarkasteltiin laadukkaan prosessitutkimuksen teoriaa, prosessien sisältöä ja rakennetta sekä tutkittu käytettyjen tiedonkeruu- ja tutkimusmenetelmien soveltuvuutta. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa mallinnettiin tilaajan rakennushankkeissa toteuttamia lukitussuunnitteluprosesseja ja etsittiin prosesseihin liittyvät sidosryhmät, sekä ydinprosessin, että ulkoisen arvoverkoston osalta. Mallinnuksen avulla on etsitty sidosryhmien lisäksi prosesseihin vaikuttaneet tekijät sekä prosessin etenemisjärjestys. Tutkittujen rakennushankkeiden osalta materiaalia käsiteltiin dokumenttianalyysin keinoin. Analyysin yhteydessä kerättiin tietoa lukitussuunnitteluprosesseista syntyvistä numeerisesti mitattavista tuloksista, joita voidaan hyödyntää prosessien kehittämisessä.
Tutkimuksen toisessa osassa lukitussuunnitteluprosesseihin liittyvien sidosryhmien jäsenille toteutettiin strukturoitu kysely, jossa kerättiin tietoa prosesseihin osallistuvien henkilöiden taustasta, toimintaympäristöstä ja prosessien ongelmista. Kyselyn vastaukset annettiin numeerisina, jolloin tulokset olivat selkeitä ja helposti tulkittavia. Kyselytutkimuksen osana vastaajilla oli mahdollisuus antaa myös vapaita kommentteja, jotka on käsitelty tutkimuksen laadullisen osan yhteydessä. Dokumenttianalyysin ja kyselytutkimuksen perusteella prosessin tärkeimmiksi tekijöiksi tunnistetuista aiheista tehtiin kirjallisuuskatsaukset, jotka syvensivät tietoa ilmiöistä.
Opinnäytetyön tuloksena määritettiin optimaalinen prosessi saneeraus- ja uudisrakennuskohteiden lukitussuunnitteluun, etsitty prosessissa huomioon otettavat tärkeimmät tekijät sekä arvoverkosto, lisäksi lukitussuunnitteluprosessille määriteltiin mittarit, joilla voidaan jatkuvasti seurata prosessin onnistumista sekä tehokkuutta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kannustettaessa sidosryhmiä kehittämään omaa osaamistaan suuntaan, jossa hankittu osaaminen tukee prosessin onnistumista. Opinnäytetyön tuloksia voidaan soveltaa myös muiden asiantuntijaorganisaatioiden suorittamiin lukitussuunnitteluprosesseihin, sillä prosessirakenne ei ole riippuvainen sitä suorittavasta organisaatiosta.
Tässä opinnäytetyössä tutkimusstrategiaksi valittiin laadullinen prosessitutkimus. Teoreettisessa osuudessa tarkasteltiin laadukkaan prosessitutkimuksen teoriaa, prosessien sisältöä ja rakennetta sekä tutkittu käytettyjen tiedonkeruu- ja tutkimusmenetelmien soveltuvuutta. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa mallinnettiin tilaajan rakennushankkeissa toteuttamia lukitussuunnitteluprosesseja ja etsittiin prosesseihin liittyvät sidosryhmät, sekä ydinprosessin, että ulkoisen arvoverkoston osalta. Mallinnuksen avulla on etsitty sidosryhmien lisäksi prosesseihin vaikuttaneet tekijät sekä prosessin etenemisjärjestys. Tutkittujen rakennushankkeiden osalta materiaalia käsiteltiin dokumenttianalyysin keinoin. Analyysin yhteydessä kerättiin tietoa lukitussuunnitteluprosesseista syntyvistä numeerisesti mitattavista tuloksista, joita voidaan hyödyntää prosessien kehittämisessä.
Tutkimuksen toisessa osassa lukitussuunnitteluprosesseihin liittyvien sidosryhmien jäsenille toteutettiin strukturoitu kysely, jossa kerättiin tietoa prosesseihin osallistuvien henkilöiden taustasta, toimintaympäristöstä ja prosessien ongelmista. Kyselyn vastaukset annettiin numeerisina, jolloin tulokset olivat selkeitä ja helposti tulkittavia. Kyselytutkimuksen osana vastaajilla oli mahdollisuus antaa myös vapaita kommentteja, jotka on käsitelty tutkimuksen laadullisen osan yhteydessä. Dokumenttianalyysin ja kyselytutkimuksen perusteella prosessin tärkeimmiksi tekijöiksi tunnistetuista aiheista tehtiin kirjallisuuskatsaukset, jotka syvensivät tietoa ilmiöistä.
Opinnäytetyön tuloksena määritettiin optimaalinen prosessi saneeraus- ja uudisrakennuskohteiden lukitussuunnitteluun, etsitty prosessissa huomioon otettavat tärkeimmät tekijät sekä arvoverkosto, lisäksi lukitussuunnitteluprosessille määriteltiin mittarit, joilla voidaan jatkuvasti seurata prosessin onnistumista sekä tehokkuutta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kannustettaessa sidosryhmiä kehittämään omaa osaamistaan suuntaan, jossa hankittu osaaminen tukee prosessin onnistumista. Opinnäytetyön tuloksia voidaan soveltaa myös muiden asiantuntijaorganisaatioiden suorittamiin lukitussuunnitteluprosesseihin, sillä prosessirakenne ei ole riippuvainen sitä suorittavasta organisaatiosta.