Vuorotyö ja terveys
Puttonen, Pauliina (2014)
Puttonen, Pauliina
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014122220649
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014122220649
Tiivistelmä
Suomen migreeniyhdistyksen hankkeistaman opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia vuorotyön positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekä vuorotyön terveysvaikutusten ehkäisyä. Aineistonkeruu tapahtui kyselylomakkeella Keski-Suomen keskussairaalan kolmen osaston työntekijöille elokuussa 2014. Kyselylomake toimitettiin vastaajille paperisessa muodossa ja vastausaikaa oli kaksi viikkoa. Kyseessä oli kvantitatiivinen tutkimus, sillä kaikki vastaukset tulkittiin pääsääntöisesti prosentuaalisesti. Kyselyyn vastasi yhteensä 101 työntekijää, mutta lopulliseksi otannaksi muodostui yhteensä 82 vastausta.
Vuorotyön positiivisina puolina pidettiin vapaa-ajan määrää, vuorotyön rahallista lisä-korvausta ja arki vapaita. Negatiivisina puolina pidettiin ongelmia sosiaalisessa elä-mässä, työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeutta sekä vuorotyön kuormitta-vuutta. Terveyshaittojen ehkäisyyn käytettiin nukkumisympäristöön vaikuttamista, säännöllistä liikkumista sekä kevyen ruoan syömistä. Työnantajat pyrkivät vaikutta-maan lähinnä työvuorosuunnittelullisilla keinoilla.
Tutkimuksen luotettavuutta lisäsi puutteellisten vastaukset poistaminen ja kysymysten asettelu. Tutkimuksen tulokset olivat samanlaisia kuin aiemmista tutkimuksista saadut. Tuloksista voidaan päätellä, että työterveyshaittoja pyritään ehkäisemään. Silti monet vuorotyöntekijät kärsivät vuorotyön aiheuttamista oireista ja se koetaan edelleen raskaampana kuin säännöllinen päivätyö. Kuitenkin työnantajan sekä työntekijän ohjeistaminen on edelleen tärkeää, jotta vaikuttamiskeinoihin kiinnitetään huomiota.
Vuorotyön positiivisina puolina pidettiin vapaa-ajan määrää, vuorotyön rahallista lisä-korvausta ja arki vapaita. Negatiivisina puolina pidettiin ongelmia sosiaalisessa elä-mässä, työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeutta sekä vuorotyön kuormitta-vuutta. Terveyshaittojen ehkäisyyn käytettiin nukkumisympäristöön vaikuttamista, säännöllistä liikkumista sekä kevyen ruoan syömistä. Työnantajat pyrkivät vaikutta-maan lähinnä työvuorosuunnittelullisilla keinoilla.
Tutkimuksen luotettavuutta lisäsi puutteellisten vastaukset poistaminen ja kysymysten asettelu. Tutkimuksen tulokset olivat samanlaisia kuin aiemmista tutkimuksista saadut. Tuloksista voidaan päätellä, että työterveyshaittoja pyritään ehkäisemään. Silti monet vuorotyöntekijät kärsivät vuorotyön aiheuttamista oireista ja se koetaan edelleen raskaampana kuin säännöllinen päivätyö. Kuitenkin työnantajan sekä työntekijän ohjeistaminen on edelleen tärkeää, jotta vaikuttamiskeinoihin kiinnitetään huomiota.