Päätöksenteon kehittäminen työpajojen fasilitoinnissa
Kanniainen, Tapio (2024)
Kanniainen, Tapio
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052817157
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052817157
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön kehittämistehtävän tavoitteena oli tunnistaa hanketyöpajojen fasilitaattorien työskentelyssä ilmeneviä päätöksenteon ilmiöitä. Päätöksenteon ilmiöiden tunnistamisen lisäksi työn tavoitteena oli ymmärtää niiden vaikutus fasilitointiprosessiin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää hankkeiden työpajoja ohjaaville fasilitaattoreille toimintaohjeistus, jonka avulla fasilitaattorit voivat ennaltaehkäistä omaan toimintaansa liittyvien päätöksenteon ilmiöiden negatiivisia vaikutuksia.
Opinnäytetyön toimeksiantajan oli Smart Countryside Mobility -hanke. Hankkeen tavoitteena oli kehittää Uudenmaan haja-asutusalueiden liikkumispalveluita. Hankkeen toteuttajia olivat Metropolia ja Laurea ammattikorkeakoulut. Kehittämistyö kohdistui hankkeen työpajoihin ja niiden fasilitaattorien toimintaan.
Opinnäytetyön tietoperusta pohjautui ensisijaisesti käyttäytymistaloustieteelliseen näkökulmaan ihmisten ajattelusta ja käyttäytymisestä. Tietoperustassa kuvattiin kuinka ihmisten ajattelussa vaikuttavat päätöksenteon ilmiöt ohjaavat ihmisten käyttäytymistä ja päätöksentekoa. Päätöksenteon ilmiöiden vaikutuksia tarkasteltiin sekä yksilön että ryhmän päätöksenteon näkökulmista. Näiden lisäksi tietoperustassa luotiin teoreettinen katsaus fasilitointiprosessista ja fasilitaattorin toiminnasta ryhmän ohjaajan roolissa.
Menetelmällisesti kehittämistehtävä toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa tutkimusstrategiana oli tapaustutkimus ja näkökulmana faktanäkökulma. Aineiston hankinta tehtiin havainnoimalla hankkeen työpajoja, sekä haastattelemalla työpajojen fasilitaattoreja. Aineiston analyysi suoritettiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Kehittämistyön aineisto analysoitiin fasilitaattorin tekemistä kuvaavien kolmen roolin avulla, jotka olivat tietolähde, ohjaaja ja inspiroija. Näihin rooleihin liittyvä tekeminen yhdistettiin päätöksenteon ilmiöiden tekemistä kuvaavaan luokitteluun, joiden perusteella raportoitiin kehittämistyön tulokset ja johdettiin fasilitaattorin roolikortit työpajan päätöksenteon tueksi.
Tulosten perusteella fasilitaattorin toimintaan hanketyöpajan ohjaajana liittyi paljon erilaisia valintoja ja päätöksiä, joihin vaikuttivat myös päätöksenteon ilmiöt. Päätöksenteon ilmiöiden olemassaolo ei automaattisesti tarkoittanut heikompitasoista fasilitointisuoritetta, vaan esimerkiksi fasilitaattorin tausta ja fasilitointiympäristön muuttujat vaikuttivat myös fasilitaattorin valintoihin ja päätöksentekoon. Tuloksissa havaittiin muun muassa, että fasilitaattorin on mahdollista tehdä nopeita päätöksiä intuitiivisesti ilman, että päätöksenteon laatu kärsii. Hanketyöpajan fasilitointi oli monivaiheinen prosessi, joka vaati fasilitaattorilta erilaisten roolien omaksumista. Fasilitaattorin eri roolit ja työpajan eri vaiheet vaikuttivat siihen, millaisia asioita tuli huomioida päätöksenteon ilmiöiden ja laadukkaan päätöksenteon näkökulmasta. Tämä kehittämistyö avasi yhden näkökulman fasilitaattorin päätöksentekoon hanketyöpajatyöskentelyssä. Jatkokehittämisaiheita tämän työn perustella voidaan johtaa esimerkiksi keskittymällä tarkemmin jonkin yksittäisen päätöksenteon ilmiön tarkasteluun tai tarkastelemalla fasilitaattorin toiminnan sijasta ohjattavan ryhmän toimintaa ja päätöksentekoa.
Opinnäytetyön toimeksiantajan oli Smart Countryside Mobility -hanke. Hankkeen tavoitteena oli kehittää Uudenmaan haja-asutusalueiden liikkumispalveluita. Hankkeen toteuttajia olivat Metropolia ja Laurea ammattikorkeakoulut. Kehittämistyö kohdistui hankkeen työpajoihin ja niiden fasilitaattorien toimintaan.
Opinnäytetyön tietoperusta pohjautui ensisijaisesti käyttäytymistaloustieteelliseen näkökulmaan ihmisten ajattelusta ja käyttäytymisestä. Tietoperustassa kuvattiin kuinka ihmisten ajattelussa vaikuttavat päätöksenteon ilmiöt ohjaavat ihmisten käyttäytymistä ja päätöksentekoa. Päätöksenteon ilmiöiden vaikutuksia tarkasteltiin sekä yksilön että ryhmän päätöksenteon näkökulmista. Näiden lisäksi tietoperustassa luotiin teoreettinen katsaus fasilitointiprosessista ja fasilitaattorin toiminnasta ryhmän ohjaajan roolissa.
Menetelmällisesti kehittämistehtävä toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa tutkimusstrategiana oli tapaustutkimus ja näkökulmana faktanäkökulma. Aineiston hankinta tehtiin havainnoimalla hankkeen työpajoja, sekä haastattelemalla työpajojen fasilitaattoreja. Aineiston analyysi suoritettiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Kehittämistyön aineisto analysoitiin fasilitaattorin tekemistä kuvaavien kolmen roolin avulla, jotka olivat tietolähde, ohjaaja ja inspiroija. Näihin rooleihin liittyvä tekeminen yhdistettiin päätöksenteon ilmiöiden tekemistä kuvaavaan luokitteluun, joiden perusteella raportoitiin kehittämistyön tulokset ja johdettiin fasilitaattorin roolikortit työpajan päätöksenteon tueksi.
Tulosten perusteella fasilitaattorin toimintaan hanketyöpajan ohjaajana liittyi paljon erilaisia valintoja ja päätöksiä, joihin vaikuttivat myös päätöksenteon ilmiöt. Päätöksenteon ilmiöiden olemassaolo ei automaattisesti tarkoittanut heikompitasoista fasilitointisuoritetta, vaan esimerkiksi fasilitaattorin tausta ja fasilitointiympäristön muuttujat vaikuttivat myös fasilitaattorin valintoihin ja päätöksentekoon. Tuloksissa havaittiin muun muassa, että fasilitaattorin on mahdollista tehdä nopeita päätöksiä intuitiivisesti ilman, että päätöksenteon laatu kärsii. Hanketyöpajan fasilitointi oli monivaiheinen prosessi, joka vaati fasilitaattorilta erilaisten roolien omaksumista. Fasilitaattorin eri roolit ja työpajan eri vaiheet vaikuttivat siihen, millaisia asioita tuli huomioida päätöksenteon ilmiöiden ja laadukkaan päätöksenteon näkökulmasta. Tämä kehittämistyö avasi yhden näkökulman fasilitaattorin päätöksentekoon hanketyöpajatyöskentelyssä. Jatkokehittämisaiheita tämän työn perustella voidaan johtaa esimerkiksi keskittymällä tarkemmin jonkin yksittäisen päätöksenteon ilmiön tarkasteluun tai tarkastelemalla fasilitaattorin toiminnan sijasta ohjattavan ryhmän toimintaa ja päätöksentekoa.