Asiantuntijaosaaminen nyt ja tulevaisuudessa - Asiantuntijan osaamisprofiilit vuonna 2032 - Case TTS Työtehoseura
Kittelä, Marjo (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917538
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917538
Tiivistelmä
Yhä useampi ihminen tekee asiantuntijatyötä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa asiantuntijan tämän hetken osaamista sekä osaamistarpeita tulevaisuudessa. Tarkoituksena oli rakentaa eri vaiheiden kautta asiantuntijuuden tulevaisuuden osaamisprofiileja. Työssä ei tarkasteltu asiantuntijan substanssiosaamista, vaan asiantuntijan yleistä, toimialarajojen ylittävää osaamista. Tutkimuksen kohteena on organisaatio, TTS Työtehoseura. Organisaatiossa halutaan toimia kestävästi ja tulevaisuusorientoituneesti kehittämällä asiantuntijaosaamista. Organisaation kehittymisen näkökulmasta on tärkeää tunnistaa henkilöstön tämänhetkinen osaaminen, mutta myös se, minkälaista osaamista tarvitaan.
Työssä luotiin katsaus asiantuntijuuden ja osaamisen merkitykseen sosiaalisesti kestävän työelämän ajureina. Asiantuntijuutta tarkasteltiin systeemiajattelun näkökulmasta. Tutkimuksessa hyödynnettiin aineistonkeruumenetelminä asiantuntijapaneelia, olemassa olevia aineistoja ja kyselyä. Tulevaisuuden asiantuntijaprofiilien luomiseen sovellettiin skenaariotyöskentelyä ja persoonat-menetelmää. Asiantuntijapaneelin ja kyselyn tulosten analysoinnissa hyödynnettiin koodaamista sekä kuvailevia tilastollisia menetelmiä.
Tulevaisuuden asiantuntijan laaja-alaiseksi osaamistarpeeksi nousi kehittämis- sekä työyh-teisöosaaminen. Näiden alueiden alle sijoittui 7 osaamista, jotka toimivat kohdeorganisaation nykyisen osaamisen mittareina. Kohdeorganisaation osaaminen mitattavilla alueilla oli pääasiallisesti hyvällä tasolla. Itseohjautuvuustaidot näyttäisivät olevan vastaajien mukaan menettämässä merkitystään tulevaisuudessa. Sen sijaan kestävän kehityksen periaatteiden tuntemuksen taidot nähdään keskeisempänä tulevaisuudessa kuin nykyään. On kiinnostavaa, nähdäänkö organisaatioissa tulevaisuudessa itseohjautuvien yksilöiden sijaan yhteisöohjautuvia organisaatioita.
Tämän tutkimuksen tulokset, tiedonkeruumenetelmät ja analysointimenetelmät ovat helposti käytettävissä jokaisen kehittymismyönteisen organisaation strategisen suunnittelun pohjana. Tehdyn tutkimuksen tulosten pohjalta kohdeorganisaatio voi rakentaa osaamispolkuja esimerkiksi Backcasting-menetelmää hyödyntäen.
Työssä luotiin katsaus asiantuntijuuden ja osaamisen merkitykseen sosiaalisesti kestävän työelämän ajureina. Asiantuntijuutta tarkasteltiin systeemiajattelun näkökulmasta. Tutkimuksessa hyödynnettiin aineistonkeruumenetelminä asiantuntijapaneelia, olemassa olevia aineistoja ja kyselyä. Tulevaisuuden asiantuntijaprofiilien luomiseen sovellettiin skenaariotyöskentelyä ja persoonat-menetelmää. Asiantuntijapaneelin ja kyselyn tulosten analysoinnissa hyödynnettiin koodaamista sekä kuvailevia tilastollisia menetelmiä.
Tulevaisuuden asiantuntijan laaja-alaiseksi osaamistarpeeksi nousi kehittämis- sekä työyh-teisöosaaminen. Näiden alueiden alle sijoittui 7 osaamista, jotka toimivat kohdeorganisaation nykyisen osaamisen mittareina. Kohdeorganisaation osaaminen mitattavilla alueilla oli pääasiallisesti hyvällä tasolla. Itseohjautuvuustaidot näyttäisivät olevan vastaajien mukaan menettämässä merkitystään tulevaisuudessa. Sen sijaan kestävän kehityksen periaatteiden tuntemuksen taidot nähdään keskeisempänä tulevaisuudessa kuin nykyään. On kiinnostavaa, nähdäänkö organisaatioissa tulevaisuudessa itseohjautuvien yksilöiden sijaan yhteisöohjautuvia organisaatioita.
Tämän tutkimuksen tulokset, tiedonkeruumenetelmät ja analysointimenetelmät ovat helposti käytettävissä jokaisen kehittymismyönteisen organisaation strategisen suunnittelun pohjana. Tehdyn tutkimuksen tulosten pohjalta kohdeorganisaatio voi rakentaa osaamispolkuja esimerkiksi Backcasting-menetelmää hyödyntäen.