Projektihallinnan kehittäminen globaalissa organisaatiossa
Boström, Pekka (2024)
Boström, Pekka
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917689
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917689
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Metso nimisen yrityksen kansainvälisen organisaation projektiosaamista järjestämällä henkilöstölle koulutuksia, missä esiteltiin projektijohtamisen keskeisimpiä käsitteitä sekä uusia prosesseja ja työkaluja. Tavoitteena oli, että organisaation jäsenet oppisivat johtamaan paremmin omalla vastuullaan olevia projekteja sekä myös parantaa organisaation johtamista.
Opinnäytetyön alussa käydään läpi projektiosaaminen yleistä teoriaa kuten projektityypit, projektinvaiheet ja tyypilliset periaatteet ja käytännöt, joiden avulla projekti saadaan onnistumaan. Tutkimuksen tuotoksina syntyneet kehitysehdotukset linkittyvät vahvasti teoria osuuteen. Teoreettinen viitekehys koostui tutkimuksellisesta kehittämistyöstä, jossa hyödynnettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää aikaisemmista projekteista kertyneen tiedon osalta sekä pitämällä puolistrukturoitu asiantuntijahaastattelu.
Projektin tarve tunnistettiin haastattelemalla organisaation johtajaa, selvittämällä organisaaton nykyinen tila, sekä se tavoite mitä haluaisimme saavuttaa. Tämän jälkeen luotiin suunnitelma erilaisten prosessien ja työkalujen käyttöönotolle. Uudistukset otettiin käyttöön tutkijan omissa projekteissa, ja niistä saatujen kokemusten perusteella muodostuivat lopulliset kehitysehdotukset, sekä globaalit koulutukset. Työn toimeksiantaja osallistui kehitysprosessiin aktiivisesti ja antoi koko projektin ajan palautetta ja lopulta myös hyväksynnän lopullisille tuotoksille. Koulutukset pidettiin Teamsin välityksellä eri aikavyöhykkeillä oleville sekä lähiopetuksena. Koulutusten jälkeen kerättiin palautetta ja aineiston analysointimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysia.
Koulutuksen runkoon kuului aikataulun hallinta, budjetointi ja KPI mittarit, riskianalyysi, laadunhallinta, tiimityöskentely, sidosryhmän hallinta ja raportointi. Projektijohtamisen tehostamiseksi luotiin erilaisia työkaluja, jotka liittyivät koulutettaviin aiheisiin. Osa prosesseista ja työkaluista tuli pakollisiksi ja osa suositeltaviksi. Kehitysehdotukset käytiin lopuksi koulutuksen jälkeen läpi organisaation johdon kanssa ja niiden pohjalta suunniteltiin seuraavat toimenpiteet sekä jatkokehitysehdotukset.
Opinnäytetyön alussa käydään läpi projektiosaaminen yleistä teoriaa kuten projektityypit, projektinvaiheet ja tyypilliset periaatteet ja käytännöt, joiden avulla projekti saadaan onnistumaan. Tutkimuksen tuotoksina syntyneet kehitysehdotukset linkittyvät vahvasti teoria osuuteen. Teoreettinen viitekehys koostui tutkimuksellisesta kehittämistyöstä, jossa hyödynnettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää aikaisemmista projekteista kertyneen tiedon osalta sekä pitämällä puolistrukturoitu asiantuntijahaastattelu.
Projektin tarve tunnistettiin haastattelemalla organisaation johtajaa, selvittämällä organisaaton nykyinen tila, sekä se tavoite mitä haluaisimme saavuttaa. Tämän jälkeen luotiin suunnitelma erilaisten prosessien ja työkalujen käyttöönotolle. Uudistukset otettiin käyttöön tutkijan omissa projekteissa, ja niistä saatujen kokemusten perusteella muodostuivat lopulliset kehitysehdotukset, sekä globaalit koulutukset. Työn toimeksiantaja osallistui kehitysprosessiin aktiivisesti ja antoi koko projektin ajan palautetta ja lopulta myös hyväksynnän lopullisille tuotoksille. Koulutukset pidettiin Teamsin välityksellä eri aikavyöhykkeillä oleville sekä lähiopetuksena. Koulutusten jälkeen kerättiin palautetta ja aineiston analysointimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysia.
Koulutuksen runkoon kuului aikataulun hallinta, budjetointi ja KPI mittarit, riskianalyysi, laadunhallinta, tiimityöskentely, sidosryhmän hallinta ja raportointi. Projektijohtamisen tehostamiseksi luotiin erilaisia työkaluja, jotka liittyivät koulutettaviin aiheisiin. Osa prosesseista ja työkaluista tuli pakollisiksi ja osa suositeltaviksi. Kehitysehdotukset käytiin lopuksi koulutuksen jälkeen läpi organisaation johdon kanssa ja niiden pohjalta suunniteltiin seuraavat toimenpiteet sekä jatkokehitysehdotukset.